Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Hae artikkeleista

30.3.2020

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

30.3.2020

Velan vanhentuminen

Velan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista ajan kulumisen ja osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumista säätelee laki velan vanhentumisesta. Laki antaa yleiset säännökset velan vanhentumisesta, joista ei voida poiketa velallisen vahingoksi. Laki ei säätele kaikkia velkasuhteita. Sitä ei sovelleta esim. veroihin, julkisiin maksuihin, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, eläkkeeseen tai elatusapuun. Muissa laissa voi olla poikkeavia säännöksiä velan vanhentumista koskien.

30.3.2020

Petos

Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

14.2.2020

Tappo, murha ja surma

Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?

14.2.2020

Ositus

Osituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Jäämistöosituksessa osapuolet ovat leski ja kuolleen puolison perilliset.

14.2.2020

Ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja

Perintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.

23.1.2020

Perinnöstä tai testamentista luopuminen osittain

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivat he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Kyseenalaista on kuitenkin voiko perinnöstä tai testamenttisaannosta luopua osittain ilman, että joutuu maksamaan perintöveroa koko osuudesta.

23.1.2020

Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus

Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä. Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi.

23.1.2020

Kiristys ja törkeä kiristys

Suomen rikoslain mukaan, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tarkoitetulla välittömän väkivallan uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä. Jos tilanteessa uhataan välittömällä väkivallalla, on kyse ryöstöstä eikä kiristämisestä.

21.12.2019

Etunimen harkinnanvaraiset edellytykset

Edellytykset suomalaisen henkilön etunimelle luetellaan etu- ja sukunimilaissa. Etunimelle on sekä ehdottomia, että harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ehdottomien edellytysten vastaista nimeä ei voida myöntää missään tapauksessa. Harkinnanvaraisten edellytysten vastainen nimi voidaan hyväksyä etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeusperusteilla. Seuraavassa käydään läpi harkinnanvaraisia edellytyksiä.