Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Hae artikkeleista

14.2.2020

Tappo, murha ja surma

Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?

14.2.2020

Ositus

Osituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Jäämistöosituksessa osapuolet ovat leski ja kuolleen puolison perilliset.

14.2.2020

Ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja

Perintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.

23.1.2020

Perinnöstä tai testamentista luopuminen osittain

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivat he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Kyseenalaista on kuitenkin voiko perinnöstä tai testamenttisaannosta luopua osittain ilman, että joutuu maksamaan perintöveroa koko osuudesta.

23.1.2020

Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus

Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä. Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi.

23.1.2020

Kiristys ja törkeä kiristys

Suomen rikoslain mukaan, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tarkoitetulla välittömän väkivallan uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä. Jos tilanteessa uhataan välittömällä väkivallalla, on kyse ryöstöstä eikä kiristämisestä.

21.12.2019

Etunimen harkinnanvaraiset edellytykset

Edellytykset suomalaisen henkilön etunimelle luetellaan etu- ja sukunimilaissa. Etunimelle on sekä ehdottomia, että harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ehdottomien edellytysten vastaista nimeä ei voida myöntää missään tapauksessa. Harkinnanvaraisten edellytysten vastainen nimi voidaan hyväksyä etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeusperusteilla. Seuraavassa käydään läpi harkinnanvaraisia edellytyksiä.

21.12.2019

Etunimen ehdottomat edellytykset

Edellytykset suomalaisen henkilön etunimelle luetellaan etu- ja sukunimilaissa. Etunimelle on sekä ehdottomia, että harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ehdottomien edellytysten vastaista nimeä ei voida myöntää missään tapauksessa. Harkinnanvaraisten edellytysten vastainen nimi voidaan hyväksyä etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeusperusteilla. Seuraavassa käydään läpi ehdottomia edellytyksiä henkilön etunimelle.

21.12.2019

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

21.12.2019

Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Voiko oma omaisuus joutua ulosmittauksen kohteeksi, jos omaisuuden toinen omistaja joutuu ulosottoon. Vastaus on kyllä, yhteisomistuksessa oleva omaisuus voidaan ulosmitata. Ulosottokaaressa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jotka tulee täyttää, jotta yhteisomistusesine voidaan ulosmitata. Yhteisomistusesineellä tarkoitetaan määräosin omistettua kiinteistöä tai irtainta esinettä. Myös arvopaperiin perustuvat yhteiset oikeudet, kuten osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, kuuluvat tässä tarkoitettuihin yhteisomistusesineisiin.