Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Hae artikkeleista

28.7.2020

Väärennys

Rikoslain mukaan väärennykseen syyllistyy se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Todisteena käyttäminen ei tarkoita pelkästään todistelua tuomioistuimessa tai viranomaisen luona, vaan kattaa tilanteet, joissa tietty tosiasia vahvistetaan jonkin todistuskappaleen avulla, kuten esim. henkilöllisyyden todistaminen pankissa.

28.7.2020

Yrityssaneeraus - saneerausohjelman laatiminen

Yrityssaneeraus on toimenpide, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen sekä tätä varten tarvittavien velkajärjestelyjen mahdollistaminen. Jos saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset täyttyvät, eikä saneerauksen aloittamisella ole esteitä, tuomioistuin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta. Saneerausmenettely aloittaa ns. rauhoitusajan velallisen suhteen. Tänä aikana laaditaan saneerausohjelma, jonka hyväksymisestä äänestetään velkojien keskuudessa ja joka astuu voimaan tuomioistuimen vahvistamisen jälkeen.

28.7.2020

Takaisinsaanti konkurssipesään - velan maksun takaisinsaanti

Konkurssiin asetetun velallisen tekemiä oikeustoimia voidaan tietyin edellytyksin peräyttää konkurssia edeltävältä ajalta. Tätä prosessia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään. Lain tarkoitus on estää velallista vahingoittamasta konkurssivelkojiaan siirtämällä omaisuuttaan heidän ulottumattomiinsa tai suosimalla tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella. Tässä käsitellään tilanteita, joissa konkurssivelallisen velan maksu voidaan peräyttää takaisin konkurssipesään.

16.6.2020

Takaisinsaanti konkurssipesään ja yleinen takaisinsaantiperuste

Konkurssiin asetetun velallisen tekemiä oikeustoimia voidaan tietyin edellytyksin peräyttää konkurssia edeltävältä ajalta. Tätä prosessia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään. Lain tarkoitus on estää velallista vahingoittamasta konkurssivelkojiaan siirtämällä omaisuuttaan heidän ulottumattomiinsa tai suosimalla tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella. Lain toisessa luvussa säädetään perusteet takaisinsaannin toteuttamiselle. Näistä ensimmäinen on yleinen takaisinsaantiperuste, joka soveltuu kaikkiin velkojia vahingoittaviin toimiin.

16.6.2020

Yrityssaneeraus ja sen hakeminen

Yrityssaneeraus on toimenpide, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen sekä tätä varten tarvittavien velkajärjestelyjen mahdollistaminen. Siinä tähdätään yritystoiminnan jatkamiseen menettelyn jälkeen, toisin kuin konkurssissa, jonka seurauksena toiminta lakkaa. Yrityssaneerauksessa tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman, jolla määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä.

26.5.2020

Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamat ja niiden väliaikainen muutos

Vuoden 2020 koronapandemia on luonut terveydellisen kriisin lisäksi taloudellisen kriisin. Normaalioloissa vakavaraisia yrityksiä on joutunut maksuvaikeuksiin uuden tilanteen takia. Korjatakseen tilannetta hallitus antoi kiireellisen esityksen konkurssilain väliaikaiseksi muuttamiseksi. Tämä muutos on voimassa 1.5.2020-31.10.2020 ja koskee konkurssilain maksukyvyttömyysolettamia.

26.5.2020

Mitä tarkoittaa konkurssi ja kuka voidaan asettaa konkurssiin?

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssi on ns. yleistäytäntöönpanoa eli se koskee velallisen kaikkia velkoja ja kaikkea omaisuutta. Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.

27.4.2020

Työntekijän päivittäinen lepoaika ja vuorokausilepo

Työntekijällä on työaikalaissa säädetty oikeus levätä työpäivän aikana. Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Tätä taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Päivittäisen lepoajan lisäksi työntekijällä on oikeus myös vuorokausilepoon

27.4.2020

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

27.4.2020

Salakatselu ja salakuuntelu

Rikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella.