Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Hae artikkeleista

16.6.2020

Takaisinsaanti konkurssipesään ja yleinen takaisinsaantiperuste

Konkurssiin asetetun velallisen tekemiä oikeustoimia voidaan tietyin edellytyksin peräyttää konkurssia edeltävältä ajalta. Tätä prosessia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään. Lain tarkoitus on estää velallista vahingoittamasta konkurssivelkojiaan siirtämällä omaisuuttaan heidän ulottumattomiinsa tai suosimalla tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella. Lain toisessa luvussa säädetään perusteet takaisinsaannin toteuttamiselle. Näistä ensimmäinen on yleinen takaisinsaantiperuste, joka soveltuu kaikkiin velkojia vahingoittaviin toimiin.

16.6.2020

Yrityssaneeraus ja sen hakeminen

Yrityssaneeraus on toimenpide, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen sekä tätä varten tarvittavien velkajärjestelyjen mahdollistaminen. Siinä tähdätään yritystoiminnan jatkamiseen menettelyn jälkeen, toisin kuin konkurssissa, jonka seurauksena toiminta lakkaa. Yrityssaneerauksessa tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman, jolla määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä.

26.5.2020

Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamat ja niiden väliaikainen muutos

Vuoden 2020 koronapandemia on luonut terveydellisen kriisin lisäksi taloudellisen kriisin. Normaalioloissa vakavaraisia yrityksiä on joutunut maksuvaikeuksiin uuden tilanteen takia. Korjatakseen tilannetta hallitus antoi kiireellisen esityksen konkurssilain väliaikaiseksi muuttamiseksi. Tämä muutos on voimassa 1.5.2020-31.10.2020 ja koskee konkurssilain maksukyvyttömyysolettamia.

26.5.2020

Mitä tarkoittaa konkurssi ja kuka voidaan asettaa konkurssiin?

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssi on ns. yleistäytäntöönpanoa eli se koskee velallisen kaikkia velkoja ja kaikkea omaisuutta. Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.

27.4.2020

Työntekijän päivittäinen lepoaika ja vuorokausilepo

Työntekijällä on työaikalaissa säädetty oikeus levätä työpäivän aikana. Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Tätä taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Päivittäisen lepoajan lisäksi työntekijällä on oikeus myös vuorokausilepoon

27.4.2020

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

27.4.2020

Salakatselu ja salakuuntelu

Rikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella.

30.3.2020

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

30.3.2020

Velan vanhentuminen

Velan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista ajan kulumisen ja osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumista säätelee laki velan vanhentumisesta. Laki antaa yleiset säännökset velan vanhentumisesta, joista ei voida poiketa velallisen vahingoksi. Laki ei säätele kaikkia velkasuhteita. Sitä ei sovelleta esim. veroihin, julkisiin maksuihin, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, eläkkeeseen tai elatusapuun. Muissa laissa voi olla poikkeavia säännöksiä velan vanhentumista koskien.

30.3.2020

Petos

Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.