Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Hae artikkeleista

26.5.2020

Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamat ja niiden väliaikainen muutos

Vuoden 2020 koronapandemia on luonut terveydellisen kriisin lisäksi taloudellisen kriisin. Normaalioloissa vakavaraisia yrityksiä on joutunut maksuvaikeuksiin uuden tilanteen takia. Korjatakseen tilannetta hallitus antoi kiireellisen esityksen konkurssilain väliaikaiseksi muuttamiseksi. Tämä muutos on voimassa 1.5.2020-31.10.2020 ja koskee konkurssilain maksukyvyttömyysolettamia.

26.5.2020

Mitä tarkoittaa konkurssi ja kuka voidaan asettaa konkurssiin?

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssi on ns. yleistäytäntöönpanoa eli se koskee velallisen kaikkia velkoja ja kaikkea omaisuutta. Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.

27.4.2020

Työntekijän päivittäinen lepoaika ja vuorokausilepo

Työntekijällä on työaikalaissa säädetty oikeus levätä työpäivän aikana. Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Tätä taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Päivittäisen lepoajan lisäksi työntekijällä on oikeus myös vuorokausilepoon

27.4.2020

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

27.4.2020

Salakatselu ja salakuuntelu

Rikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella.

30.3.2020

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

30.3.2020

Velan vanhentuminen

Velan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista ajan kulumisen ja osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumista säätelee laki velan vanhentumisesta. Laki antaa yleiset säännökset velan vanhentumisesta, joista ei voida poiketa velallisen vahingoksi. Laki ei säätele kaikkia velkasuhteita. Sitä ei sovelleta esim. veroihin, julkisiin maksuihin, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, eläkkeeseen tai elatusapuun. Muissa laissa voi olla poikkeavia säännöksiä velan vanhentumista koskien.

30.3.2020

Petos

Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

14.2.2020

Tappo, murha ja surma

Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?

14.2.2020

Ositus

Osituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Jäämistöosituksessa osapuolet ovat leski ja kuolleen puolison perilliset.