Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

30.9.2019

Kiinteistön lahjoitus, vaihto ja muu luovutus

Kiinteistön lahjoituksella tarkoitetaan kiinteistön vastikkeetonta luovutusta. Maakaaren tarkoittamana kiinteistön lahjoituksena pidetään myös tilanteita, joissa kiinteistöstä saatu vastike on vähäinen (ns. lahjanluonteinen luovutus). Lahjoituksia tehdään usein lähisukulaisille.

30.9.2019

Mitä tarkoittaa kiinteistön kiinnitys ?

Kiinnitys on tapa käyttää kiinteistöä, tai muuta samanlaista oikeutta, panttina velan maksun takaamiseksi. Kiinteistönpanttioikeus syntyy, kun velallinen ensin vahvistaa kiinnityksen kiinteistöön tai muuhun kohteeseen, ja tämän jälkeen luovuttaa kiinnityksestä todisteena olevan panttikirjan velkojan haltuun. Kiinnitys ei vielä siis itsessään tarkoita, että kiinteistöä tai muuta oikeutta rasittaisi panttioikeus, vaan kohteessa voi olla kiinnitys/ kiinnityksiä, jotka eivät ole velan panttina.

23.8.2019

Kiinteistön kaupan esisopimus

Maakaaressa säädetään esisopimuksen tekemisestä kiinteistönkaupassa. Esisopimusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa sopijapuolelle halutaan varata tilaisuus vetäytyä lopullisesta kaupan solmimisesta ennen kuin lopullisen kaupan ehdot ovat täyttyneet. Esisopimusta voidaan käyttää, jos molemmat osapuolet haluavat sitoutua kauppaan, mutta kaupan lopullisella solmimiselle on sillä hetkellä este. Esim. kaavoitustilanteen lisäselvittäminen saattaa olla seikka, jonka takia tehdään esisopimus.

22.7.2019

Vastuunrajoituslauseke kiinteistökaupassa

Myyjän vastuuta kiinteistön virheistä voidaan rajoittaa etukäteen kiinteistön kaupasta sopiessa. Maakaari sallii kiinteistön ostajan ja myyjän lain mukaisista oikeuksista ja velvoitteista toisin sopimisen. Myyjän vastuun rajoittaminen kaupan virheistä tulee kuitenkin tehdä yksilöidysti. Muuten yleisellä vastuurajoituslausekkeella kuten ”kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on”, voitaisiin rajoittaa myyjän vastuu olemattomiin kaikista virheistä, jotka kiinteistössä mahdollisesti myöhemmin ilmenisivät.

22.7.2019

Ostajan, myyjän ja välittäjän vastuut kiinteistö- ja asuntokaupassa

Kiinteistön kaupan osapuolilla on erilaiset vastuut riippuen heidän roolistaan kaupanteossa. Ostajan velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kiinteistö ennen kauppaa ja tehdä reklamaatio virheistä. Myyjällä taas vastuu painottuu kiinteistön mahdollisiin virheisiin.

22.7.2019

Asunto-osakeyhtiön osakkaan toimintavaihtoehdot tapauksissa, joissa taloyhtiö / isännöitsijä ei ala selvittämään tai korjaamaan huoneistossa ilmenneitä vaurioita asianmukaisesti.

Kunnossapitovastuu on yksi keskeisimpiä ongelmakohtia asunto-osakeyhtiön käytännön toiminnan kannalta. Aluksi kannattaa tarkistaa kuuluuko huoneiston vaurion korjausvastuu osakkaalle vai talonyhtiölle. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § ja 3 § antavat säännökset osakkeen omistajan ja osakkaan kunnossapitovastuusta. On kuitenkin huomattava, että yhtiöjärjestyksessä voidaan säätää kunnossapitovastuusta pätevästi toisin. Yhtiöjärjestyksen sääntöjen tulee koskea suoraan sitä, miten kunnossapitovastuu järjestetään, pelkkä vastuun siirto kolmannelle tai viittaus alan yleisiin käytäntöihin ei ole riittävä. Lain säännöksiä noudatetaan, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin säädetä. Osakkaan tulee ilmoittaa viivytyksettä yhtiölle sellaisesta viasta osakehuoneistossa, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle.

26.3.2019

Lohkominen ja halkominen kiinteistönmuodostuslain mukaisina osittamisjärjestelyinä

Kiinteistö on kiinteistörekisterin perusyksikkö, joka syntyy kiinteistönmuodostustoimituksessa. Kiinteistönmuodostamislakiin (KML, 554/1995) sisältyy useita erilaisia kiinteistötoimituksia, joita tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan jakaa kiinteistö tai yhteinen alue osiin, perustaa kiinteistöihin rasitteita tai vaihtaa tiluksia kiinteistöjen kesken. Toimitukset voidaan jakaa esimerkiksi osittamis-, järjestely- ja määritystoimituksiin.

23.7.2018

Joustavat normit osana ympäristölainsäädäntöä

Joustavilla normeilla tarkoitetaan tarkoituksellisesti avoimeksi, jopa suoranaisen epämääräisiksi, jätettyjä ilmaisuja, jotka luovat vain löyhät raamit lainkohdan soveltamiselle. Ne ovat tyypillisiä etenkin ympäristöoikeudellisessa sääntelyssä, koska oikeudenalalle on ominaista yksilöllisten olosuhteiden runsaus ja vaihtelut sekä muutosten ennalta arvioimisen vaikeus.

29.6.2018

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkinen luotettavuus

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä julkinen perusrekisteri, joka sisältää tiedot kiinteistön omistajista eli lainhuudoista, kiinteistöön kohdistuvista kiinnityksestä sekä erityisistä oikeuksista. Rekisteriin merkitään myös edellä mainittuja tietoja koskevat hakemukset sekä muistutus- ja saantotietoja kaupanvahvistajan, pesänjakajan tai ulosottomiehen ilmoituksen taikka kiinteistönkaupan verkkopalvelusta saadun tiedon perusteella.

31.5.2018

Hallinnanjakosopimuksen vaikutus ulosottoon

Maakaaren (MK, 540/1995) 14 luvun 3 §:n mukaan yhteisomistajien keskinäinen sopimus kiinteistön hallinnasta saadaan kirjata. Säännös tarkoittaa hallinnanjakosopimusta, joka on kiinteistön yhteisomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan kiinteistön käyttöön liittyvistä ehdoista sekä sen hallinnan ja käytön jakamisesta. Ulosottotilanteessa kirjatulla hallinnanjakosopimuksella on merkittävä vaikutus suoraan ulosottokaaren (UK, 705/2007) 4 luvun 73.2 §:n perusteella: sen mukaan yhteisesti omistettua kiinteistöä ei nimittäin saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu.