Koti ja asuminen

Joustavat normit osana ympäristölainsäädäntöä

Julkaistu: 23.07.2018

Joustavilla normeilla tarkoitetaan tarkoituksellisesti avoimeksi, jopa suoranaisen epämääräisiksi, jätettyjä ilmaisuja, jotka luovat vain löyhät raamit lainkohdan soveltamiselle. Ne ovat tyypillisiä etenkin ympäristöoikeudellisessa sääntelyssä, koska oikeudenalalle on ominaista yksilöllisten olosuhteiden runsaus ja vaihtelut sekä muutosten ennalta arvioimisen vaikeus. Joustavien normien kohdalla päätösvaltaa on siirretty lainsäätäjältä lainsoveltajalle eli ne saavat lopullisen sisältönsä vasta viranomaisten ja tuomioistuinten yksittäistapauksellisissa päätöksentekoprosesseissa – toisaalta jotkin alun perin joustaviksi kirjoitetut, tulkinnanvaraiset normit ovat jo menettäneet joustavuuttaan suurilta osin saatuaan vakiintuneen tulkintalinjan oikeuskäytännön kautta. Jos tällaista linjaa ei ole muodostunut, voi väljämerkityksellisyys johtaa niin laajaan harkintamarginaaliin, ettei säännökselle tulkinnan kautta annettua merkityssisältöä voida osoittaa norminvastaiseksi.

Esimerkkejä avoimiksi jätetyistä normeista ovat ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) ”kohtuuton rasitus”, ”huomattava haittavaikutus” ja ”erityinen syy” sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) ”riittävä etäisyys” ja ”kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimus”. Kuten ilmaisut antavat ensinäkemältäkin ymmärtää, on niiden kohdalla lainsoveltajalle jätetty varsin laaja arviointivara yksittäistapauksellisten kysymysten ratkaisemiselle.

Ympäristöoikeudelle tyypillinen työkalu on intressipunninta esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin sinänsä tarpeellinen toimenpide aiheuttaa haittaa ympäristölle. Avoimeksi jätetty normi tarjoaa eittämättä paremmat mahdollisuudet kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen ottamiseksi osaksi punnintaa verrattuna tarkkarajaisesti säädettyyn, tyhjentävään luetteloon laissa.

Joustavia normeja käytetään laajasti niin toistuvasti sovellettavaksi tulevissa ympäristösäädösten keskeissäännöksissä kuin poikkeuslupasäännöksissäkin. Avoimia normeja on kritisoitu liiallisesta epämääräisyydestä, mutta tulkinnanvaraisten säännösten tarve on perusteltua; joustavasti kirjoitettu säännös mahdollistaa yksilöllisten erityisolosuhteiden ja sääntelykohteen dynaamisuuden huomioon ottamisen. Lisäksi se tunnustaa vaikeuden ennakoida sääntelyn kohteena olevien käyttäytymistä muuttuvissa olosuhteissa.

Tausta-ajatuksena joustavien normien käytölle on siten jättää tilaa yhteiskunnallisten arvostusten muutosten, tekniikan ja teknologian kehittymisen sekä luonnontieteellisen tiedon muutosten huomioimiselle. Tarkkarajaisen, joustamattoman sääntelytekniikan käyttö onkin monimuotoisen ympäristöoikeuden ominaispiirteiden vuoksi ainakin laajemmassa mittakaavassa mahdotonta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Lue artikkeli

Artikkelit

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokralaisen vastuu asunnon kunnosta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sisältää muun muassa asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon ja hoitoon liittyen. Vuokralaisen velvollisuutena on hoitaa huoneistoa huolellisesti.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.