Koti ja asuminen

Kiinteistön lahjoitus, vaihto ja muu luovutus

Julkaistu: 30.09.2019

Kiinteistön lahjoituksella tarkoitetaan kiinteistön vastikkeetonta luovutusta. Maakaaren tarkoittamana kiinteistön lahjoituksena pidetään myös tilanteita, joissa kiinteistöstä saatu vastike on vähäinen (ns. lahjanluonteinen luovutus). Lahjoituksia tehdään usein lähisukulaisille.

Kiinteistöä lahjoittaessa noudatetaan samoja muotomääräyksiä kuin kiinteistön kaupassakin. Näin ollen lahjasta on tehtävä lahjakirja, jossa selviää luovutustarkoitus, yksilöidään luovutettava kiinteistö ja nimetään lahjansaaja ja lahjanantaja. Lahjakirja on allekirjoitettava molempien osapuolten toimesta ja lahjakirja tulee vahvistaa julkisella kaupanvahvistajalla. Lahjakirjaan on myös mahdollista liittää purkavia tai lykkääviä ehtoja, ja luovutuksen lopullisuus voidaan asettaa riippumaan lahjakirjassa merkityn ehdon toteutumisesta.

Kiinteistön lahja on mahdollista purkaa, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan riittyvän tavoitemääräyksen taikka muun olennaisen ehdon tai edellytyksen. Kanne lahjan purkamisesta tulee nostaa vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja on saanut tiedon purkuperusteesta. Lahjaa ei voi enää purkaa sen jälkeen kun saaja on luovuttanut kiinteistön kolmannelle.

Kiinteistön luovutus voi tapahtua kaupan tai lahjoittamisen lisäksi vaihdossa. Vaihtoa koskevat maakaaren säännökset kiinteistön kaupasta soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vaihto on tehtävä samoja muotomääräyksiä noudattaen kuin kauppa tai lahjakin. Jos kiinteistöt ovat samanarvoisia, voidaan vaihto suorittaa siten että muuta vastiketta ei suoriteta. Todellisuudessa tilanne on usein se, että toinen osapuoli joutuu maksamaan kiinteistöjen arvojen erotuksen välirahana, joko rahana tai muuna vastikkeena. Niin kauan kuin kiinteistö vastaa pääosasta toisesta kiinteistöstä saatavaa vastiketta, on kyse vaihdosta. Osapuolet vastaavat vaihdossa kiinteistöjen virheistä ja luovutuksen viivästyksestä, niin kuin myyjä vastaisi kiinteistön kaupassa. Jos toinen osapuoli maksaa välirahaa, syntyy hänelle tästä myös ostajan vastuu.  

Kaupan, vaihdon ja lahjan lisäksi kiinteistön luovutus voi tapahtua muulla tavalla. Tällaisista luovutuksista esimerkkejä ovat luovutus ns. apporttina, joka tarkoittaa luovutusta osaketta, osakkuutta tai muuta sellaista vastaan tai sopimusta määräosin omistetun kiinteistön jakamisesta tai kiinteistön luovuttaminen näihin verrattavalla oikeustoimella. Myös näihin luovutuksiin tulee soveltaa kiinteistön kaupan muotosäännöksiä. Myös säännökset purkavista ja lykkäävistä ehdoista ja pätemättömistä ehdoista on otettava huomioon.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Lue artikkeli

Artikkelit

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokralaisen vastuu asunnon kunnosta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sisältää muun muassa asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon ja hoitoon liittyen. Vuokralaisen velvollisuutena on hoitaa huoneistoa huolellisesti.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.