Koti ja asuminen

Mitä tarkoittaa kiinteistön kiinnitys ?

Julkaistu: 30.09.2019

Kiinnitys on tapa käyttää kiinteistöä, tai muuta samanlaista oikeutta, panttina velan maksun takaamiseksi. Kiinteistönpanttioikeus syntyy, kun velallinen ensin vahvistaa kiinnityksen kiinteistöön tai muuhun kohteeseen, ja tämän jälkeen luovuttaa kiinnityksestä todisteena olevan panttikirjan velkojan haltuun. Kiinnitys ei vielä siis itsessään tarkoita, että kiinteistöä tai muuta oikeutta rasittaisi panttioikeus, vaan kohteessa voi olla kiinnitys/ kiinnityksiä, jotka eivät ole velan panttina.

Kiinnityksiä voidaan tehdä kiinteistöihin, niiden määräosiin ja määräaloihin, sekä maanvuokraoikeuteen ja muuhun toisen maahan kohdistuvaan käyttöoikeuteen. Kiinteässä omaisuudessa kiinnitysoikeuden edellytyksenä on, että omaisuuteen voi hakea lainhuutoa ja vuokra/käyttöoikeudessa, että oikeus on kirjattu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Esim. kiinteistöjen yhteistä aluetta tai pakkolunastusyksikköä ei ole mahdollista kiinnittää.

Yleisin tapa kiinnittää on tehdä kiinnitys koko kiinteistöön. Koko kiinteistön kiinnityksessä kiinnitys sisältää pääsääntöisesti myös kiinteistöllä olevat koneet, laitteet ja rakennukset. Yhteisomistuksellisessa kiinteistössä on myös mahdollista, että yksi osaomistajista kiinnittää oman määräosansa kiinteistöstä. Määräosa on usein kuitenkin arvoltaan alhaisempi, kuin se olisi osana kokonaisuutta. Määräosan kiinnitys onkin usein tarkoituksenmukaista vain tilanteissa, joissa se voidaan tosiasiassa irrottaa kokonaisuudesta lohkomalla. Kiinteistön omistaja voi myös kiinnittää määräalan kiinteistöstä. Tässä tarkoitetaan määräalalla toiselle luovutettua, rajoiltaan määrättyä aluetta, joka on lainhuudatettu. Pelkästään alueen kiinnittäminen omasta kiinteistöstään ei onnistu.

Useampi kiinteistö on mahdollista kiinnittää yhteiskiinnityksellä. Jos useampi kiinteistö toimii yhtenä kokonaisuutena ja niiden vakuusarvo on osiensa summaa suurempi, voi olla tarpeellista käyttää yhteiskiinnitystä. Yhteiskiinnityksen edellytyksenä on ensinnäkin, että kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalla tai samoille omistajille yhtä suurin osuuksin. Toiseksi, jos kiinteistöihin kuuluu jo kiinnityksiä, on niiden oltava määrältään ja etusijaltaan samanlaisia. Yhteiskiinnitykseen kuuluvia kiinteistöjä ei voida enää erikseen kiinnittää, niin kauan kuin ne ovat saman omistajan omistuksessa.

Kiinnitys voidaan myös vahvistaa maanvuokraoikeuteen ja muuhun toisen maahan kohdistuvaan määräaikaiseen käyttöoikeuteen. Tällaisen oikeuden kiinnityskelpoisuus edellyttää, että oikeus on vapaasti siirrettävissä ilman kiinteistön omistajan kuulemista ja, että oikeudenhaltija on rakentanut tai voi rakentaa alueelle rakennuksia ja laitteita. Vuokra-oikeus on myös oltava merkittynä kiinnitys- ja lainhuutorekisteriin, jotta sille voi hakea kiinnitystä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Asuinhuoneiston tai -rakennuksen vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan vuokravakuuden asettamisesta. Joskus käytetään myös nimitystä takuuvuokra. Yleensä vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselta vaaditaan vakuus sen varalta, ettei hän suorita vuokrasopimuksen tai lain hänelle asettamia velvoitteita.

Lue artikkeli

Artikkelit

Palo- ja poistumisturvallisuus taloyhtiössä

Tässä artikkelissa tarkastellaan palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, kun kyse on asunto-osakeyhtiöstä eli taloyhtiöstä ja siinä asumisesta. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on lain asettamia palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyviä vastuita, mutta on huomattava, että myös jokaisen taloyhtiön asukkaan on toimittava huolellisesti paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokralaisen vastuu asunnon kunnosta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sisältää muun muassa asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä sääntöjä. Kun vuokralainen ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, siirtyy hänelle lain mukaan tiettyjä velvoitteita asunnon kunnossapitoon ja hoitoon liittyen. Vuokralaisen velvollisuutena on hoitaa huoneistoa huolellisesti.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.