Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Edunvalvontavaltuutus ja lahjan antaminen

Julkaistu 28.11.2019

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan siinä tapauksessa, ettei hän itse ole tulevaisuudessa tähän kykenevä. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun valtuuttaja sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutus tehdään ennen toimintakyvyttömyyden alkamista ja se astuu voimaan maistraatin vahvistuksella, kun valtuuttaja tulee toimintakyvyttömäksi.

Lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutus ei oikeuta lahjoittamaan päämiehen omaisuutta. Valtuutetulla ei ole kelpoisuutta lahjoittaa omaisuutta ilman erillistä määräystä valtakirjassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tällainen omaisuuden lahjoittaminen sido päämiestä. Lahjalla tarkoitetaan kaikkia vastikkeettomia oikeustoimia. Tähän kuuluvat myös käyttöoikeuden luovutukset ja luovutukset, joissa vastike on niin vähäinen, että oikeustoimesta tulee lahjanluonteinen.

Lahjan antaminen on kuitenkin mahdollista, jos sen antamisesta on tehty määräys edunvalvontavaltuutukseen. Lakia valmistellessa todettiin kuitenkin, että avoin määräys päämiehen omaisuuden lahjoittamisesta voisi johtaa helposti väärinkäytöksiin. Valtuutettu saa siis antaa lahjan päämiehen puolesta tilanteissa, joissa lahjan antamisesta on määräys valtakirjassa ja tämä määräys on tarpeeksi yksilöity. Lahjamääräyksestä tulee selvitä lahjan saaja, se mitä annetaan lahjaksi sekä lahjan antamisen ajankohta.

Lahjan saaja voidaan nimetä sukulaisaseman perusteella, esim. lahja päämiehen lapsille. Saaja voi olla myös yhteisö. Lahjan voi määrätä tietystä omaisuudesta tai tietystä omaisuuslajista, esim. osakkeista tai rahavaroista. Lahjan voi myös määrätä mahdollisesta tulevasta saannosta, kuten perinnöstä. Lahjan määrän voi tehdä riippuvaiseksi jostain asiasta, kuten verotuksesta tai tietyn esineen arvosta. Ajankohdan voi merkitä tiettyyn hetkeen tai jaksottaa, esim. syntymäpäiviksi. Mitä tarkemmin lahjan antamisen ehdot voidaan määritellä edunvalvontavaltuutuksessa, sitä parempi.

Lahjan antamista koskeva määräys mahdollistaa yksilöityjen lahjojen antamisen, mutta tästä huolimatta valtuutettu voi pidättäytyä antamasta lahjoja. Valtuutettu voi katsoa, että lahjoitukset ovat päämiehen edun vastaisia, jos vaikka valtuuttajan taloudellinen tilanne on huonontunut siinä määrin, ettei lahjojen antamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena

Edunvalvontavaltuutus annetaan yleensä läheisellä ihmiselle. Tällöin lahjoittamisesta määrätessä on hyvä muistaa, että valtuutettu on esteellinen antamaan lahjan omalle läheiselleen. Valtuutettu ei voi lahjoittaa omaisuutta esim. lapsilleen, puolisolleen, vaikka tästä olisikin asianmukainen merkintä edunvalvontavaltuutuksessa. Valtuutettu on myös esteellinen lahjoittamaan omaisuutta itselleen. Näissä tapauksissa edunvalvontavaltuutukseen kannattaa määrätä varavaltuutettu, joka ei ole esteellinen suhteessa lahjan saajiin. Varavaltuutettu toimii väliaikaisesti estyneen valtuutetun sijasta lahjaa annettaessa.