Perhe ja perintö

Ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja

Julkaistu: 14.02.2020

Perintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.

Ennakkoperintö. Ennakkoperinnöksi katsotaan rintaperillisille annetut lahjoitukset, ellei muuten ole niitä annettaessa määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttu tarkoitetun. Rintaperillisille annettujen lahjojen siis oletetaan olevan ennakkoperintöä, jos ei toisin näytetä esim. lahjakirjan määräyksellä. Muulle perillisille annetut lahjoitukset ovat ennakkoperintöä, jos näin on lahjaa antaessa määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttu tarkoitetun.

Suosiolahja. Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamaa lahjaa, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Vaikka perittävä olisikin antanut määräyksen siitä, ettei lahjaa tule katso ennakkoperinnöksi, se voidaan siltikin ottaa huomioon suosiolahjana. Suosiolahjaa ei voi kumota määräyksellä kuten ennakkoperintöä. Suosiolahjassa on kyse perillisen suosimisesta muiden kustannuksella. Jos voidaan osoittaa, että lahjalla on joku muu tarkoitus kuin suosiminen, ei lahjaa oteta huomioon suosiolahjana. Esim. lahjoittajan vanhuudenpäivien turvaamiseksi tehty luovutus ei ole suosiolahja.

Testamenttiin rinnastuva lahja. Kuolinpesän varoihin tulee lisätä myös perittävän sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Saajan ei tarvitse olla perittävän perillinen. Lahjat, jotka tarkoituksensa puolesta rinnastuvat testamenttiin, ovat yleensä lahjoja, joiden saanti kytkeytyy joko ehtojensa tai ajoituksensa kautta perittävän kuolemaan. Esim. perittävä saa tietää olevansa kuolemansairas ja hieman ennen kuolemaansa lahjoittaa metsätilansa sisarenpojalleen. Testamenttiin rinnastuvaa lahjaa ei kuitenkaan lisätä pesän varoihin, jos tähän on erityisiä vastasyitä. Esim. lahjansaaja on pitänyt pitkän aikaa huolta perittävästä ja tämä haluaa palkita tämän lahjoittamalla tälle metsätilansa ennen kuolemaansa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.