Perhe ja perintö

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Heikki Lehtinen, Tampere, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy heikki.lehtinen@lss-oy.com

Lahjakirjoissa ja testamenteissa käytetään lähes säännönmukaisesti vakiolauseena hallintaoikeuden pidättämistä joko jälkeenjääneelle puolisolle tai lahjanantajalle itselleen. Mahdollista on sekin, että hallintaoikeus pidätetään jollekulle muullekin vaikkapa lahjanantajan puolisolle. Perusteluna tälle hallintaoikeuksien käytölle esitetään kuitenkin usein vain verotuksellisia näkökohtia ja näistäkin usein vain se, että hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahja- ja perintöveroa. On totta, että hallintaoikeus pienentää lahjansaajan lahjaverotusta tai testamentinsaajan perintöverotusta. Ja kun hallintaoikeuden saajankaan ei tarvitse oikeudestaan maksaa euroakaan veroa niin vaarana on, että lahjakirjan tai testamentin laatimistilanteessa tunne voittaa järjen.

Vaille merkitystä ei pitäisi jättää hallintaoikeuden siviilioikeudellista merkitystä. Pahimmassa tapauksessa harkitsemattomasti perustetuilla hallintaoikeuksilla saatetaan aiheuttaa jopa vahinkoa. Se saattaa lukkiuttaa omaisuuden myöhemmän myynnin jopa hallintaoikeuden haltijan kuolemaan asti. Hallintaoikeutta ei voi purkaa, jos haltija ei anna siihen suostumustaan ja toisaalta vaikka suostumus saataisiin niin hallintaoikeuden purkamisesta aiheutuvat veroseuraamukset voivat nekin yllättää ikävällä tavalla. Hallintaoikeudella rasitetun omaisuuden myynti ei myöskään onnistu ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Tilanne voi olla sellainenkin, että iäkäs hallintaoikeuden haltija on laitoshoidossa ja kaikki ymmärtävät omaisuuden myynnin tarpeellisuuden. Iäkäs henkilö ei kuitenkaan enää välttämättä kykene sellaiseen tahdonmuodostukseen, että sille voitaisiin antaa oikeudellista merkitystä. Näissä tilanteissa omaisuuden myyntiin ei käytännössä voida ryhtyä vaan ainoaksi keinoksi hallintaoikeuden purkamisen suhteen jäänee vain sen odottaminen, että hallintaoikeuden haltija kuolee. Tällöin hallintaoikeus raukeaa lain nojalla ilman veroseuraamuksia.

Kun hallintaoikeus on omaisuuteen perustettu, ja omaisuus tuottaa vaikkapa vuokratuloa, niin tämä vuokratuotto kuuluu hallintaoikeuden haltijalle, ei lahjan- tai testamentin saajille eli varsinaisille omistajille. Tällä seikalla on oma merkityksensä mm. silloin, kun vuokratulon nauttija on laitoshoidossa. Vuokratuotto vaikuttaa tällöin hänen asiakasmaksunsa suuruuteen. Mikäli hallintaoikeudella rasitettu omaisuus ei tuota mitään, niin ei se myöskään vaikuta edellä kerrotun maksun suuruuteen.

Hallintaoikeuksia perustettaessa kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Kannattaa miettiä, kenelle hallintaoikeus perustetaan, koska sen ei välttämättä tarvitse olla esimerkiksi lahjan antaja itse. Hallintaoikeutta ei testamentissakaan ole pakko merkitä koko omaisuutta koskevaksi vaan saattaa olla hyvinkin järkevää jättää jotain omaisuuseriä sen ulkopuolelle myöhemmän realisoinnin helpottamiseksi. Edelleen kannattaa miettiä hallintaoikeuden saajaa myös siltä kannalta, että hän tulee olemaan se joka saa tuoton itselleen ja jota siitä myös verotetaan. Myös mahdollinen kiinteistövero kuuluu hallintaoikeuden haltijan, ei omistajan maksuvelvollisuuksiin. Kun suvussa kulkevaan kesämökkiin perustetaan hallintaoikeus, niin käytännössä haltija on se, joka määrää kuka mökkiä käyttää ja milloin. Kesämökin omistajat, esimerkiksi lahjansaajat, ovat tällöin mökillä vain ”kylässä”. Tällöin voidaan todeta, että omistajan intressissä on ylläpitää korrekteja välejä haltijan suuntaan.

Hallintaoikeus on keino muiden joukossa pienennettäessä verorasitusta, mutta siviilioikeudellisesti haltija on vahvemmassa asemassa kuin varsinainen omistaja.