Sukunimen vaihtamiselle on olemassa laissa tiettyjä edellytyksiä. Sukunimen vaihtamista hakevan on selvitettävä, että hänen nykyisen sukunimensä käytöstä nimen vierasperäisyyden, sen yleiskielen merkityksen tai nimen yleisyyden johdosta taikka muusta syystä aiheutuu haittaa, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena tai että uuden sukunimen ottamista on muuttuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten seikkojen johdosta pidettävä perusteltuna.
Sukunimen muuttamista koskeva hakemus voidaan toimittaa mille tahansa maistraatille. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus siirretään viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta ilmoitetaan hakijalle.
Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksessa on mainittava ne seikat, joiden perusteella sukunimen muuttamista haetaan, sekä hakijan esittämä uusi sukunimi.
Etunimiä saa lain mukaan olla enintään kolme. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Ilman erityistä syytä, esimerkiksi uskonnollisen tavan vuoksi, ei etunimeksi voida hyväksyä nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen, pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä eikä sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä. Etunimeksi ei myöskään hyväksytä nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.
Jos etunimiä ei ole aikaisemmin muutettu, etunimi voidaan muuttaa sille maistraatille tehtävällä kirjallisella ilmoituksella, jonka toimialueella etunimeä muuttavalla on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Etunimen muutos on sallittu kirjallisella ilmoituksella ainoastaan kerran.
Etunimi voidaan muuttaa myös hakemuksella uudeksi etunimeksi, jos nimi on lain säännösten vastainen tai jos hakija esittää muun pätevän syyn nimen muuttamiseen eikä hakijan esittämän uuden etunimen hyväksymiselle ole estettä. Hakemus toimitetaan maistraatille, minkä jälkeen maistraatti voi pyytää nimilautakunnan lausunnon hakijan esittämästä uudesta etunimestä.
Mikäli maistraatti hyväksyy hakemuksen, uusi nimi merkitään heti väestötietojärjestelmään. Jos maistraatti hylkää nimihakemuksen, hakija voi valittaa hallinto-oikeuteen. Myös uusi hakemus on mahdollinen. Hakijan kannattaa kuitenkin perustella uudessa hakemuksessaan laajemmin ja huolellisemmin hakemuksensa perusteita, jotta ehdotus menisi läpi.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.