Perhe ja perintö

Perimyksen yleiset esteet

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Esa Valjakka, Pieksämäki, As:tsto Ropponen & Valjakka esa.valjakka@rvlaw.fi

Perimyksen yleisillä esteillä tarkoitetaan tilanteita, joissa lakimääräinen perintöoikeus ja oikeus testamentin saamiseen jäävät syntymättä.

Perittävän surmaaminen

Perillisasemansa menettää se, joka on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallisella rikollisella teolla. Surmaaminen voi kohdistua joko perittävään itseensä, tämän jälkeläiseen tai testamentin saajaan. Perillisaseman menetysperusteena on tahallinen rikollinen teko. Näin ollen huolimattomuudesta, varomattomuudesta tai laiminlyönnistä aiheutettuun perittävän kuolemaan ei liity kyseistä menetysseuraamusta. Tämä perintöoikeuden menetys ei ole harkinnanvarainen seuraamus, vaan se toteutuu suoraan lain nojalla. Harkinnanvaraista on ainoastaan se, onko surmaamisteko tehty tahallisesti vai ei.

Puolisonsa kuoleman rikollisella teolla aiheuttanut leski menettää perintöoikeutensa ohella myös oikeutensa hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Lisäksi leskellä ei ole oikeutta saada avio-oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta, jos hän on rikollisella teolla aiheuttanut tämän kuoleman.

Testamentin hävittäminen tai salaaminen

Kukaan ei saa hyötyä testamentin hävittämisestä tai salaamisesta. Näin ollen tuomioistuin voi määrätä henkilön menettämään oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen joko kokonaan tai osaksi, jos hän on tahallaan hävittänyt tai salannut perittävän tekemän testamentin. Menettämisseuraamus tulee siis kyseeseen teon ollessa tahallinen. Hävittämis- ja salaamisteko on myös rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Lisäksi testamentin hävittäjä ja salaaja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi testamentin saajalle aiheuttamastaan vahingosta.

Sijaantulo

Perintöoikeuden menettäminen johtaa sijaantuloon perimysjärjestyksessä. Perinnön saa siis se, joka olisi saanut sen siinä tapauksessa, että perintöoikeutensa menettänyt olisi kuollut ennen perittävää.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.