0600 199 33
Kiinniottaminen poliisin toimesta ja yleinen kiinniotto-oikeus
Kiinniottamisella tarkoitetaan rikoksesta epäillyn lyhytaikaista vapaudenriistoa. Poliisimiehellä on kiinniotto oikeus verekseltään tai pakenemasta tavattuja rikoksista epäiltyjä kohtaan, sekä pidätettäväksi tai vangituksi määrättyjä rikoksista epäiltyjä kohtaan. Pakkokeinolaissa säädetään myös yleisestä kiinniotto-oikeudesta, joka tarkoittaa jokaisen oikeutta ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty. Tämä on kuitenkin rajoitetumpi kuin poliisin kiinniotto-oikeus.
Hätävarjelu
Tarvittaessa jokaisella on oikeus puolustaa itseään jopa voimakeinoin. Hätävarjelu tarkoittaa aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellista puolustustekoa. Hätävarjelu ei saa ylittää sitä mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, ottaen huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelu on ns. oikeuttamisperuste, joka sallii henkilön toimimisen tavalla, joka muuten katsottaisiin oikeudenvastaiseksi.
Väärennys
Rikoslain mukaan väärennykseen syyllistyy se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Todisteena käyttäminen ei tarkoita pelkästään todistelua tuomioistuimessa tai viranomaisen luona, vaan kattaa tilanteet, joissa tietty tosiasia vahvistetaan jonkin todistuskappaleen avulla, kuten esim. henkilöllisyyden todistaminen pankissa.
Salakatselu ja salakuuntelu
Rikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella.
Petos
Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.
Tappo, murha ja surma
Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?
Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus
Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä. Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi.
Kiristys ja törkeä kiristys
Suomen rikoslain mukaan, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tarkoitetulla välittömän väkivallan uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä. Jos tilanteessa uhataan välittömällä väkivallalla, on kyse ryöstöstä eikä kiristämisestä.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.
Läheisen oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudessa
Lähtökohtaisesti jokainen on kutsuttuna velvoitettu todistamaan oikeudessa. Asianosaisen lähiomainen voi kuitenkin halutessaan kieltäytyä todistamasta jutussa. Läheisellä on usein arkaluonteisia tietoja, joita asianomainen on luottamuksellisesti uskonut tai läheinen on saanut tietää perhe-elämän yhteydessä. Vaitiolo-oikeuden on tarkoitus suojella asianosaisen ja läheisen suhdetta. Jos läheinen pakotetaan todistamaan asianosaista vastaan, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita valehtelun ja läheisen vahingoittamisen puolesta. Eettisen ongelman lisäksi läheisen todistelu saattaa ristiriidan takia olla epäluotettavaa.