Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

28.11.2019

Läheisen oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudessa

Lähtökohtaisesti jokainen on kutsuttuna velvoitettu todistamaan oikeudessa. Asianosaisen lähiomainen voi kuitenkin halutessaan kieltäytyä todistamasta jutussa. Läheisellä on usein arkaluonteisia tietoja, joita asianomainen on luottamuksellisesti uskonut tai läheinen on saanut tietää perhe-elämän yhteydessä. Vaitiolo-oikeuden on tarkoitus suojella asianosaisen ja läheisen suhdetta. Jos läheinen pakotetaan todistamaan asianosaista vastaan, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita valehtelun ja läheisen vahingoittamisen puolesta. Eettisen ongelman lisäksi läheisen todistelu saattaa ristiriidan takia olla epäluotettavaa.

23.8.2019

Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu

Suomen rikoslaissa ei ole lähtökohtaisesti säädetty rangaistavaksi rikoksen valmistelua. Törkeimpien rikosten kohdalla on kuitenkin poikkeuksia. Rikoksen valmistelu on tehty laittomaksi esim. terrorismirikosten, valtionpetosten ja huumausainerikosten kohdalla. Valmistelu on myös säädetty rangaistavaksi törkeiden henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun kohdalla.

26.3.2019

Mistä rangaistusasteikon lieventämisessä on kyse?

Rikoslain (RL, 39/1889) 6 luku sisältää säännökset rangaistuksen määräämisestä ja mittaamisesta. Luvun 2 §:n mukaan rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa, mutta pääsäännöstä voidaan poiketa luvun 8 ja 8 a §:n perusteella. Taustalla on RL 6 luvun 4 §:ssä ilmaistu yleisperiaate, jonka mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen, vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden. Käsitteellisesti ajateltuna RL 6 luku sisältää kahdenlaisia lieventämisperusteita: sekä niitä, jotka vaikuttavat tietyn rangaistusasteikon sisällä rangaistuksen pituuteen, että niitä, jotka vaikuttavat itse rangaistusasteikon käyttöalaan.

26.3.2019

Tehostettu matkustuskielto

Pakkokeinolain (PKL, 806/2011) 5 luvussa säädetään matkustuskiellosta tutkintavankeuden vaihtoehtona. Tehostetun matkustuskiellon, jossa henkilöä valvotaan teknisten apuvälineiden avulla, määrääminen tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta lukien.

26.3.2019

Tahallisuuden monet ulottuvuudet: tahallisuuslajit

Valtaosa rikoksista edellyttää tekijältään tahallisuutta. Rikoslaissa (RL, 39/1889) tahallisuutta koskeva säännös on 3 luvun 6 §, jonka mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheuttamista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Säännökseen on upotettu seuraustahallisuuden kolme lajia: tarkoitus-, varmuus ja todennäköisyystahallisuus.

26.3.2019

Virkavastuu

Virkamiehen vastuuta koskeva perussäännös on perustuslain (PL, 731/1999) 118 §:ssä: sen 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Säännöksen 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

26.3.2019

Asianosaisjulkisuudesta poikkeaminen

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki, JulkL, 621/1999) mukaisia tiedonsaantiin oikeutettuja tahoja ovat ”jokainen” eli kuka tahansa ja asianosainen, eli hakija, valittaja tai muu, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Julkisuuslain tarkoittama julkisuus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: yleisöjulkisuuteen ja asianosaisjulkisuuteen. Asianosaisjulkisuus on henkilölliseltä soveltamisalaltaan yleisöjulkisuutta kapeampi, mutta asialliselta ulottuvuudeltaan laajempi.

11.12.2018

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 41.1 §:n määritelmäsäännöksen mukaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus, jonka suorittamista valvotaan teknisillä välineillä ja muilla laissa säädetyillä tavoilla. Lain 43.1 §:n mukaan valvontavälineitä ovat määrättyyn paikkaan asennetut, tuomitun haltuun annettavat tai hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävät tekniset välineet, mistä juontuu rangaistuslajin kansankielisempi nimitys, pantarangaistus.

1.11.2018

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiä on yhdenvertaisuus lain edessä, puolueettomuus ja rehellisyys tuomioistuimissa, käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös sekä tehokkaat muutoksenhakukeinot.

18.9.2018

Kielletty ja sallittu syytteen muuttaminen

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL, 689/1997) 5:17 §:ssä säädetään lähtökohtaisesta syytteenmuutoskiellosta. Vastaajan oikeusturvan kannalta kielto on oleellinen – vastaajan on jo haasteen perusteella voitava tietää, mistä häntä syytetään ja miten hän voi rikosoikeudenkäyntiinsä varautua. Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan syyttäjälle on laissa jätetty jonkin verran pelivaraa.