0600 199 33
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.
Läheisen oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudessa
Lähtökohtaisesti jokainen on kutsuttuna velvoitettu todistamaan oikeudessa. Asianosaisen lähiomainen voi kuitenkin halutessaan kieltäytyä todistamasta jutussa. Läheisellä on usein arkaluonteisia tietoja, joita asianomainen on luottamuksellisesti uskonut tai läheinen on saanut tietää perhe-elämän yhteydessä. Vaitiolo-oikeuden on tarkoitus suojella asianosaisen ja läheisen suhdetta. Jos läheinen pakotetaan todistamaan asianosaista vastaan, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita valehtelun ja läheisen vahingoittamisen puolesta. Eettisen ongelman lisäksi läheisen todistelu saattaa ristiriidan takia olla epäluotettavaa.
Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu
Suomen rikoslaissa ei ole lähtökohtaisesti säädetty rangaistavaksi rikoksen valmistelua. Törkeimpien rikosten kohdalla on kuitenkin poikkeuksia. Rikoksen valmistelu on tehty laittomaksi esim. terrorismirikosten, valtionpetosten ja huumausainerikosten kohdalla. Valmistelu on myös säädetty rangaistavaksi törkeiden henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun kohdalla.
Mistä rangaistusasteikon lieventämisessä on kyse?
Rikoslain (RL, 39/1889) 6 luku sisältää säännökset rangaistuksen määräämisestä ja mittaamisesta. Luvun 2 §:n mukaan rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa, mutta pääsäännöstä voidaan poiketa luvun 8 ja 8 a §:n perusteella. Taustalla on RL 6 luvun 4 §:ssä ilmaistu yleisperiaate, jonka mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen, vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden. Käsitteellisesti ajateltuna RL 6 luku sisältää kahdenlaisia lieventämisperusteita: sekä niitä, jotka vaikuttavat tietyn rangaistusasteikon sisällä rangaistuksen pituuteen, että niitä, jotka vaikuttavat itse rangaistusasteikon käyttöalaan.
Tehostettu matkustuskielto
Pakkokeinolain (PKL, 806/2011) 5 luvussa säädetään matkustuskiellosta tutkintavankeuden vaihtoehtona. Tehostetun matkustuskiellon, jossa henkilöä valvotaan teknisten apuvälineiden avulla, määrääminen tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta lukien.
Tahallisuuden monet ulottuvuudet: tahallisuuslajit
Valtaosa rikoksista edellyttää tekijältään tahallisuutta. Rikoslaissa (RL, 39/1889) tahallisuutta koskeva säännös on 3 luvun 6 §, jonka mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheuttamista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Säännökseen on upotettu seuraustahallisuuden kolme lajia: tarkoitus-, varmuus ja todennäköisyystahallisuus.
Virkavastuu
Virkamiehen vastuuta koskeva perussäännös on perustuslain (PL, 731/1999) 118 §:ssä: sen 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Säännöksen 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.
Asianosaisjulkisuudesta poikkeaminen
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki, JulkL, 621/1999) mukaisia tiedonsaantiin oikeutettuja tahoja ovat ”jokainen” eli kuka tahansa ja asianosainen, eli hakija, valittaja tai muu, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Julkisuuslain tarkoittama julkisuus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: yleisöjulkisuuteen ja asianosaisjulkisuuteen. Asianosaisjulkisuus on henkilölliseltä soveltamisalaltaan yleisöjulkisuutta kapeampi, mutta asialliselta ulottuvuudeltaan laajempi.
Valvontarangaistus
Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 41.1 §:n määritelmäsäännöksen mukaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus, jonka suorittamista valvotaan teknisillä välineillä ja muilla laissa säädetyillä tavoilla. Lain 43.1 §:n mukaan valvontavälineitä ovat määrättyyn paikkaan asennetut, tuomitun haltuun annettavat tai hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävät tekniset välineet, mistä juontuu rangaistuslajin kansankielisempi nimitys, pantarangaistus.
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiä on yhdenvertaisuus lain edessä, puolueettomuus ja rehellisyys tuomioistuimissa, käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös sekä tehokkaat muutoksenhakukeinot.