Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

14.2.2020

Tappo, murha ja surma

Rikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?

23.1.2020

Syyntakeisuus, alentunut syyntakeisuus ja syyntakeettomuus

Rikosvastuun edellytyksenä on, että tekijä on täyttänyt viisitoista vuotta teon hetkellä ja hän on syyntakeinen. Syyntakeisuudella tarkoitetaan riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. Syyntakeettomuus on poikkeustila, jossa henkilöllä ei ole edellä mainittua psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä. Syyntakeisen ja syyntakeettoman lisäksi henkilö voidaan katsoa alentuneesti syyntakeiseksi.

23.1.2020

Kiristys ja törkeä kiristys

Suomen rikoslain mukaan, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tarkoitetulla välittömän väkivallan uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä. Jos tilanteessa uhataan välittömällä väkivallalla, on kyse ryöstöstä eikä kiristämisestä.

21.12.2019

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

28.11.2019

Läheisen oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudessa

Lähtökohtaisesti jokainen on kutsuttuna velvoitettu todistamaan oikeudessa. Asianosaisen lähiomainen voi kuitenkin halutessaan kieltäytyä todistamasta jutussa. Läheisellä on usein arkaluonteisia tietoja, joita asianomainen on luottamuksellisesti uskonut tai läheinen on saanut tietää perhe-elämän yhteydessä. Vaitiolo-oikeuden on tarkoitus suojella asianosaisen ja läheisen suhdetta. Jos läheinen pakotetaan todistamaan asianosaista vastaan, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita valehtelun ja läheisen vahingoittamisen puolesta. Eettisen ongelman lisäksi läheisen todistelu saattaa ristiriidan takia olla epäluotettavaa.

23.8.2019

Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu

Suomen rikoslaissa ei ole lähtökohtaisesti säädetty rangaistavaksi rikoksen valmistelua. Törkeimpien rikosten kohdalla on kuitenkin poikkeuksia. Rikoksen valmistelu on tehty laittomaksi esim. terrorismirikosten, valtionpetosten ja huumausainerikosten kohdalla. Valmistelu on myös säädetty rangaistavaksi törkeiden henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun kohdalla.

26.3.2019

Mistä rangaistusasteikon lieventämisessä on kyse?

Rikoslain (RL, 39/1889) 6 luku sisältää säännökset rangaistuksen määräämisestä ja mittaamisesta. Luvun 2 §:n mukaan rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa, mutta pääsäännöstä voidaan poiketa luvun 8 ja 8 a §:n perusteella. Taustalla on RL 6 luvun 4 §:ssä ilmaistu yleisperiaate, jonka mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen, vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden. Käsitteellisesti ajateltuna RL 6 luku sisältää kahdenlaisia lieventämisperusteita: sekä niitä, jotka vaikuttavat tietyn rangaistusasteikon sisällä rangaistuksen pituuteen, että niitä, jotka vaikuttavat itse rangaistusasteikon käyttöalaan.

26.3.2019

Tehostettu matkustuskielto

Pakkokeinolain (PKL, 806/2011) 5 luvussa säädetään matkustuskiellosta tutkintavankeuden vaihtoehtona. Tehostetun matkustuskiellon, jossa henkilöä valvotaan teknisten apuvälineiden avulla, määrääminen tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta lukien.

26.3.2019

Tahallisuuden monet ulottuvuudet: tahallisuuslajit

Valtaosa rikoksista edellyttää tekijältään tahallisuutta. Rikoslaissa (RL, 39/1889) tahallisuutta koskeva säännös on 3 luvun 6 §, jonka mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheuttamista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Säännökseen on upotettu seuraustahallisuuden kolme lajia: tarkoitus-, varmuus ja todennäköisyystahallisuus.

26.3.2019

Virkavastuu

Virkamiehen vastuuta koskeva perussäännös on perustuslain (PL, 731/1999) 118 §:ssä: sen 1 momentin mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. 2 momentin mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Säännöksen 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.