Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Kiristys ja törkeä kiristys

Julkaistu 23.1.2020

Suomen rikoslain mukaan, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tarkoitetulla välittömän väkivallan uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä. Jos tilanteessa uhataan välittömällä väkivallalla, on kyse ryöstöstä eikä kiristämisestä.

Kiristyksessä tarkoitettu uhkailu voi olla monenlaista. Uhria voidaan uhkailla myöhemmällä väkivallanteolla tai muulla rikoksella. Kiristäminen voi tapahtua myös siten, että uhkaillaan tietyn uhria koskevan vahingollisen tiedon paljastamisella kolmannella henkilölle, esim. työnantajalle tai aviopuolisolle. Kiristää voi myös uhkaamalla ilmiantaa uhattavan tämän tekemästä rikoksesta. Itse uhkauksen ei siis tarvitse olla oikeudenvastainen. Uhkauksen kohde voi olla myös toinen henkilö kuin kiristyksen kohde. Uhkauksen on oltava sillä tavalla todellinen, että se saa kohteena olevan henkilön taipumaan uhkaukseen. Eli uhkauksen ja uhattavan käyttäytymisen välillä on oltava syy-yhteys. Kiristyksestä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Myös kiristyksen yritys on rangaistavaa.

Törkeä kiristys on kiristyksen vakavampi muoto. Rikoslaissa on lueteltu neljä ankaroittamisperustetta kiristykselle. Ensinnäkin törkeä kiristys voi tulla kyseeseen, jos uhataan vakavanlaatuisella rikoksella, joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle. Tällaisia vakavanlaatuisia rikoksia ovat esim. henkirikokset, törkeä pahoinpitely tai törkeä vahingonteko. Toinen ankararoittamisperuste on jos, rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa. Tällaisissa tilanteissa uhri on erityisen puolustuskyvytön. Esim. vanhukset ja vammaiset ovat tällaisia uhreja. Puolustuskyvytön uhkauksen kohde voi olla myös muu henkilö kuin se, jota yritetään taivutella.

Kolmanneksi ankaroittamisperuste on, jos taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luopumaan, on erittäin arvokas. Arvokkuus arvioidaan objektiivisesti, eikä tekijän tai uhrin näkökannalta. Neljäs ankaroittamisperuste on, jos kiristyksessä, aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellista vahinkoa. Tässä otetaan huomioon uhrin subjektiivinen näkökanta. Esimerkiksi kiristyksen kohteen ollessa köyhä, voidaan kiristys katsoa törkeäksi vaikkakaan kyse ei olisi objektiivisesti mitattuna suuresta taloudellisesta arvosta.

Jos kiristys täyttää jonkun edellä mainituista neljästä edellytyksestä ja on sen lisäksi kokonaisuutena arvostellen törkeä, siitä tuomitaan törkeänä kiristyksenä. Kokonaisarvostelussa otetaan huomioon ensisijaisesti uhkauksen laatu ja voimakkuus, mutta huomioon otetaan myös kiristyksellä tavoitellut taloudelliset edut ja kiristyksen aiheuttama vahinko. Törkeästä kiristyksestä voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.