Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Kunnianloukkaus

Julkaistu 20.12.2012

Asianajaja Antti Suhonen, Mikkeli, Asianajotoimisto Suhonen Oy, antti(at)suhonen.info

Mediassa puidaan aina aika-ajoin jonkun julkisuuden henkilön nostamaa kunnianloukkaussyytettä. Kuitenkin myös tavallinen henkilö voi joutua kunnianloukkauksen uhriksi. Kunnialla tarkoitetaan kaikille ihmisille yhtäläistä arvonantoa, mutta siihen kuuluu myös henkilön yksilöllisistä olosuhteisiin (työ ja toiminta) liitännäinen arvostus. Kunnianloukkaus on rikoslaissa säädetty rikos, josta rangaistaan henkilöä, joka

  • esittää valheellisen tiedon tai vihjauksen toisesta henkilöstä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa

tai

  • muulla tavalla halventaa toista (esimerkiksi kuvalla tai videolla)

Kunnianloukkauksena voi tulla kyseeseen esimerkiksi perätön väite siitä, että toinen henkilö on syyllistynyt rikokseen tai muuhun henkilön varsin epäedulliseen valoon ja halveksunnan alaiseksi asettavaan toimintaan, vaikkapa uskottomuuteen avioliitossa. Kunnianloukkaukseksi on katsottu esimerkiksi internettiin katsottavaksi asetettu video, jossa juhlissa laulaen esiintyneen henkilön on kirjoitettu videossa osallistuvan mielisairaalan karaokeen, ja kyseisen henkilön koko nimi mainittiin samassa yhteydessä.

Kunnianloukkaukseksi ei kuitenkaan katsota toisen henkilön toimintaan politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai näihin verrattavissa julkisissa tehtävissä kohdistuvaa arvostelua. Mikäli arvostelu ylittää kuitenkin selvästi hyväksyttävänä arvosteluna pidettävät rajat, voidaan arvostelua pitää kunnianloukkauksena.

Kunnianloukkauksella suojataan ihmisiä yksilöinä, ja onkin edellytettävä että loukkauksen kohde on yksilöitävissä ja tunnistettavissa. Oikeushenkilö kuten yritys tai yhteisö voivat siis saada vain niin sanottua välillistä suojaa sitä kautta, että siihen kohdistuneen loukkauksen katsotaan kohdistuvat esimerkiksi yrityksen omistajaan tai yhteisön hallituksen jäseniin.

Erityistilanteena mainittakoon, että kunnianloukkaus voi rikoksena tulla kyseeseen myös silloin, kun se on kohdistunut vainajaan, mikäli teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä henkilölle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Kunnianloukkausoikeudenkäynnissä tiedon tai vihjauksen on ensin esiteltävä perusteita väitteilleen, jonka jälkeen syyttäjän ja väitetyn uhrin tulee antaa todisteita väitteen perättömyydestä. Tuomioistuin harkitsee asiaa kokonaisuutena.

Kunnianloukkaus ei ole kyseessä, kun kunnianloukkauksesta syytetyllä on ollut vahvoja perusteita tai todennäköisiä syitä pitää väitettään totena. Tuomioistuimella on näin tapauksessa harkintavaltaa.

Kunnianloukkauksesta rangaistuksena seuraa sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.