Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Läheisen oikeus kieltäytyä todistamasta oikeudessa

Julkaistu 28.11.2019

Lähtökohtaisesti jokainen on kutsuttuna velvoitettu todistamaan oikeudessa. Asianosaisen lähiomainen voi kuitenkin halutessaan kieltäytyä todistamasta jutussa. Läheisellä on usein arkaluonteisia tietoja, joita asianomainen on luottamuksellisesti uskonut tai läheinen on saanut tietää perhe-elämän yhteydessä. Vaitiolo-oikeuden on tarkoitus suojella asianosaisen ja läheisen suhdetta. Jos läheinen pakotetaan todistamaan asianosaista vastaan, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita valehtelun ja läheisen vahingoittamisen puolesta. Eettisen ongelman lisäksi läheisen todistelu saattaa ristiriidan takia olla epäluotettavaa.

Läheisten piiriin luetaan asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen. Ottolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen. Avopuolison kieltäytymisoikeus tulee ratkaista tapauskohtaisesti, arvioimalla onko henkilöiden välillä sellainen läheissuhde, joka oikeuttaa todistamisesta kieltäytymiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. asumisolosuhteet, suhteen kesto ja mahdolliset yhteiset lapset. Avoliitossa asuvien sukupuolella ei ole väliä.

Päättynyt avoliitto voi sekin muodostaa perusteen vaitiolo-oikeudelle. Tällöinkin asiaa arvioitaisiin mm. sen kautta miten pitkään suhde kesti ja siitä onko parilla yhteisiä lapsia. Asiassa otetaan huomioon myös se, miten kauan avoliiton päättymisestä on kulunut. Uusperheen sisäiset suhteet voivat myös oikeuttaa todistamisesta kieltäytymiseen. Uusperheen muodostuessa syntyvät lapsipuolet, sisarpuolet ja äiti- ja isäpuolet, joilla ei ole biologista linkkiä toisiinsa, voivat kuulua todistamiskiellon piiriin sukulaisuuteen rinnastuvina suhteina. Lähtökohtaisesti muut kuin edellä mainitut sukulaisuus tai lankoussuhteet eivät tule sovellettavaksi.

Jos läheinen henkilö kuitenkin suostuu todistaman, ei hän voi enää sen jälkeen peruuttaa suostumustaan, ellei muusta oikeudenkäymiskaaressa säädetystä vaitiolovelvollisuudesta tai salassapitovelvollisuudesta muuta johdu. Nämä ovat esimerkiksi tilanteita, joissa todistaja saattaisi itsensä tai läheisensä syytteen vaaraan (itsekriminointisuoja) tai tilanteita, joissa todistaminen saattaisi paljastaa ammatti- tai liikesalaisuuden. Jos henkilön kieltäytyy todistamasta suostumuksen antamisen jälkeen, voidaan häneen käyttää samalla tavalla pakkokeinoja kuin niskoittelevaan todistajaan yleensäkin. Tuomioistuin voi myös ns. murtaa vaitiolo-oikeuden, jos epäilee että asianomistajana oleva läheinen, jolla ei ole vaatimuksia asiassa, ei käytä vaitiolo-oikeuttaan vapaaehtoisesti. Vaitiolo-oikeuden murtaminen voi tapahtua esim. parisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa vaitiolon epäillään johtuvan pahoinpitelijän painostuksesta.