Työ ja virka

Työsuhdeasunto

Julkaistu: 10.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Kontturi&Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Työsuhdeasunnolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella vuokralle annettua asuinhuoneistoa, johon työnantajalla on määräämisvalta vuokranantajana, yhteisön jäsenyyden tai osuuden perusteella taikka perustamansa säätiön tai vastaavan välityksellä. Vuokrasuhteessa vuokranantajana on työnantaja, joka voi omistaa vuokraamansa asunnon tai on voinut vuokrata asunnon kolmannelta työntekijäänsä varten.

Vuokranmaksutavalla on työntekijälle verotuksellista merkitystä. Jos työnantaja tarjoaa työsuhdeasunnon vastikkeettomana asuntoetuna, työntekijä maksaa veron asuntoedun arvosta. Asuntoetu lisätään näin normaalisti maksettavan palkan päälle. Verohallitus tekee vuosittain päätöksen verotuksessa noudatettavista luontaisetujen laskentaperusteista. Tavanomainen vuokrasuhde ei yleensä muodosta asuntoetua, vaikka asunto olisikin vuokrattu kolmannelta, jos työntekijä maksaa asunnostaan käypää vuokraa.

Työsuhdeasuntoa ei saa jälleenvuokrata ilman vuokranantajan lupaa, mutta työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa vuokraoikeus ei rajoita vuokralaisen oikeutta käyttää asuntoa yhteisenä asuntona puolisonsa, perheeseen kuuluvien lasten sekä lähisukulaisensa ja puolison lähisukulaisen kanssa, jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa.

Jos vuokralainen työ- tai virkasuhteen päätyttyä edelleen asuu työsuhdeasunnossa, vuokranantaja saa korottaa vuokran enintään niin suureksi kuin asumistukilain (408/75) nojalla on vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokrankorotuksesta vuokralaiselle kirjallisesti. Vuokralaiselle tehtävästä ilmoituksesta tulee käydä ilmi korotus, uusi vuokranmäärä ja korotuksen ajankohta. Vuokrankorotus voi astua voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan vuokranmaksukauden alusta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”? Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymän välittömästi ilman irtisanomisaikaa (”koeaikapurku”). Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että työsuhteen päättäminen ei koeaikana edellytä irtisanomis- tai purkamisperustetta tai edes erityistä syytä, kuten työtehtävien laiminlyöntiä tai jotakin moitittavaa menettelyä. Koeaikapurkuun riittää, jos työntekijä ei esimerkiksi suoriudu työtehtävistä työnantajan edellyttämällä tavalla tai sopeudu muuhun työyhteisöön. Koeaikapurun suorittamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Lain mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei siten voida koeaikana purkaa esimerkiksi työntekijän mielipiteiden, uskonnollisen vakaumuksen tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslainsäädäntö muuttui 1.1.2022. Muutoksen myötä työnantajan velvollisuudet suhteessa kilpailukieltosopimuksella sidottuun työntekijään kasvoivat.

Lue artikkeli

Artikkelit

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.