Työ ja virka

Whistleblower direktiivi

Julkaistu: 21.06.2021

Whistleblowerilla, tai suomalaisittain pilliin puhaltajalla, tarkoitetaan henkilöä, joka ilmiantaa organisaation väärinkäytöksiä sen sisältä. Kyse voi olla taloudellisista väärinkäytöksistä, kuten julkisten varojen väärinkäytöstä tai petollisesta toiminnasta, tai muunlaisesta väärinkäytöksistä, kuten ympäristölle vaarallisesta toiminnasta. Ilmiantaja kokee usein uhkaa paljastustensa johdosta, jonka vuoksi on alettu kehittää lainsäädäntöä ilmiantajien suojaksi.

Myös EU on alkanut toimiin ilmiantamisen helpottamiseksi. Vuonna 2019 hyväksyttiin ns. Whistleblower-direktiivi. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä.

Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle. Velvollisuus sisäisten kanavien luomiseen koskee vähintään 50 henkeä työllistäviä yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Jäsenvaltiot voivat harkintavaltansa rajoissa myös velvoittaa alle 50 henkeä työllistävät yritykset luomaan ilmoituskanavan, jos niiden toiminnan luonne sitä vaatii. Jäsenvaltiot voivat myös vapauttaa alle 10 000 asukkaan tai alle 50 työntekijän kunnat velvollisuudesta ilmoituskanavan luontiin.

Direktiivin tarkoituksena on, että ilmianto suoritetaan ensisijaisesti organisaation sisässä. Ilmiannon jälkeen organisaation on annetta ilmiantajalle vastaanottokuittaus 7 päivän kuluessa ja palaute 30 päivän kuluessa ilmiannon vastaanottamisesta. Jos sisäinen ilmianto ei onnistu, ilmoituskanavan puuttumisen johdosta tai organisaation jätettyä ilmiannon tutkimatta, voidaan kääntyä ulkoisten ilmoituskanavien kautta toimivaltaisten viranomaisten puoleen. Jos ulkoiset ilmoituskanavatkaan eivät johda asianmukaisiin toimiin, voi ilmiantaja julkistaa tietonsa tiedostusvälineiden kautta. Tietyissä tilanteissa, kuten välittömän vaaran uhatessa tai viranomaisten toimiessa yhteistyössä väärinkäytöksiin syyllistyvän kanssa, voidaan tiedot julkistaa suoraan tiedotusvälineissä.

Edellä mainittujen vaiheiden noudattaminen on edellytyksenä direktiivin takaamalle ilmiantajien suojelemiselle vastatoimilta. Vastatoimet ovat laaja käsite, jolla tarkoitetaan mm. irtisanomista, palkanalennusta, kurinpitotoimia, pelottelua, ahdistelua ja henkilön maineen vahingoittamista. Direktiivi velvoittaa jäsenmaita säätämään tehokkaista seuraamuksista, kuten sakoista, joita voidaan langettaa vastatoimien toteuttajille tai niille, jotka muuten yrittävät estää tai haitata ilmiantamista. Direktiivi myös velvoittaa pitämään salassa ilmiantajan henkilöllisyyden, jos hän ei sitä halua paljastettavan.

Suomi ei ole vielä ole implementoinut direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Koska direktiivit jättävät kansalliselle lainsäätäjälle harkintavaraa niiden toteuttamiseksi, ei vielä voida täydellä tarkkuudella sanoa millaisella lailla direktiivi asetetaan voimaan Suomessa. Lainsäädännön on määrä astua voimaan vuoden 2021 lopulla ja hallituksen esitys asiasta on odotettavissa kesällä

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.

Lue artikkeli

Artikkelit

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.