Työ ja virka

Artikkelit - Työ ja virka

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Työsuhdekeksinnöt

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Työrauhavelvollisuus

Työehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Virkamiehen velvollisuudet

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan

Työsuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit - Työ ja virka

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli