Yritystoiminta

Artikkelit - Yritystoiminta

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Sulautumissuunnitelman sisällöstä

Asianajaja Syrjänen on aiemmin sivustollamme käsitellyt osakeyhtiön sulautumista eli fuusiota. Sulautumissuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen kuuluu fuusioon. Sulautumissuunnitelmasta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:ssä. Pykälässä säädetään siitä, kenen on laadittava sulautumissuunnitelma ja mitä sulautumissuunnitelman tulee pitää sisällään.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Muutoksia verkkoalustojen palveluntarjoajien vastuuseen tekijänoikeuden näkökulmasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/790 tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi) ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta on annettu 17.4.2019. Kyseisen direktiivin kansallinen implementointi on vielä vaiheessa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Rahoitusapukielto

Osakeyhtiölaissa säädetään rahoitusapukiellosta. Lain 13 luvun 10 §:n mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Kielto koskee myös optio-oikeuksia ja niihin liitettävien velkakirjojen rahoittamista. Lisäksi kielto koskee yhtiön osakkeiden merkintään liittyvien tappiontakuusitoumusten antamista. Säännöksen tarkoituksena on nimittäin kieltää yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittaminen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Osakeyhtiön varojenjaon rajoituksista

Osakeyhtiölain 13 luvussa säädetään varojen jakamisesta. Varoja ei saa jakaa ainakaan siinä tapauksessa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Lisäksi vapaata pääomaa on oltava riittävästi. Lue lisää aiheesta oheisesta artikkelista.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Yrityskauppa ja yritysvaltaus

Artikkelissa käsitellään yrityskauppaa sekä yritysvaltauksen erilaisia muotoja. Yrityskauppa voidaan ensinnäkin toteuttaa vapaaehtoisella osakekaupalla. Toisaalta on mahdollista toimittaa yritysvaltaus, joka voi olla vihamielinen tai ystävämielinen. Artikkelissa tehdään yleiskatsaus aiheeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Millainen merkki voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä?

Tässä artikkelissa käsitellään rekisteröitäviä tavaramerkkejä. Suomessa tavaramerkkeihin sovelletaan tavaramerkkilakia (544/2019). Tavaramerkkilain 11.1 §:n mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista. Lisäksi merkki tulee voida esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Yritystoiminta

Maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja

Maantieteellisillä merkinnöillä ja alkuperänimityksillä osoitetaan tietyn tuottajaryhmän tuotteiden maantieteellistä alkuperää, esimerkiksi juuston tai viinin alkuperää. Maantieteellistä alkuperää koskevien suojamuotojen taustalla on ajatus siitä, että tuotteen alkuperäalueen ilmasto, maaperä, kasvisto ja eläimistö vaikuttavat tuotteen ominaisuuksiin eivätkä nämä ominaisuudet ole kopioitavissa. Maantieteellinen alkuperämerkintä osoittaa tuotteen olevan peräisin tietyltä alueelta, seudulta tai paikkakunnalta.

Lue artikkeli