Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Takaisinsaanti konkurssipesään ja yleinen takaisinsaantiperuste

Julkaistu 16.6.2020

Konkurssiin asetetun velallisen tekemiä oikeustoimia voidaan tietyin edellytyksin peräyttää konkurssia edeltävältä ajalta. Tätä prosessia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään. Lain tarkoitus on estää velallista vahingoittamasta konkurssivelkojiaan siirtämällä omaisuuttaan heidän ulottumattomiinsa tai suosimalla tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella. Lain toisessa luvussa säädetään perusteet takaisinsaannin toteuttamiselle. Näistä ensimmäinen on yleinen takaisinsaantiperuste, joka soveltuu kaikkiin velkojia vahingoittaviin toimiin. Loput ovat erityisiä takaisinsaantiperusteita, joita sovelletaan tiettyjen oikeustoimien kohdalla, esim. lahjojen, vakuuksien ja velan maksun kohdalla.

Yleisen takaisinsaantiperusteen nojalla oikeustoimi perääntyy, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Peräyttämisen edellytyksenä on siis oikeustoimen sopimattomuus, joka usein tarkoittaa yritystä kiertää konkurssin vaikutuksia. Esimerkiksi velallisen yritys vähentää konkurssipesän varoja on selvä esimerkki sopimattomuudesta. Jos oikeustoimella on aiheutettu suurta vahinkoa velkojille tai se on tehty ajallisesti lähellä konkurssin alkamista, se katsotaan todennäköisemmin sopimattomaksi.

Peräyttäminen yleisen takaisinsaantiperusteen nojalla edellyttää, että velallinen on ollut oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai, että oikeustoimi on osaltaan johtanut velallisen maksukyvyttömyyteen. Jos kyseessä on lahja, lahjanluontoinen sopimus tai ositus, peräyttäminen edellyttää maksukyvyttömyyden sijasta vain velallisen ylivelkaisuutta. Edellytyksenä on myös toisen osapuolen ns. vilpillinen mieli. Tällä tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää velallisen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.

Yleisenä takaisinsaantiaikana on 5 vuotta eli takaisinsaanti koskee oikeustoimia, jotka on tehty 5 vuotta ennen konkurssihakemuksen jättämistä. Velallisen tekemät oikeustoimet läheistensä kanssa ovat erityisasemassa. Arvioidessa toisen osapuolen vilpitöntä mieltä, läheisen katsotaan olleen tietoinen näistä seikoista, kuten maksukyvyttömyydestä, ellei toisin osoiteta. Läheisen kanssa tehdyt oikeustoimet voidaan myös peräyttää, vaikka ne olisi tehty viittä vuotta aikaisemmin.

Yleisen takaisinsaantiperusteen edellytysten todistaminen voi olla hankalaa, joten on järkevämpää tukeutua erityisiin takaisinsaantiperusteisiin peräyttämistä vaatiessa, jos se vain on mahdollista.