2014

Avunanto pahoinpitelyyn ei täyttynyt asunnon luovuttamisella käyttöön sen ajaksi

Julkaistu: 16.04.2014

Korkein oikeus katsoi tuoreessa ennakkopäätöksessään, että henkilö ei syyllistynyt avunantoon törkeässä pahoinpitelyssä vain sillä, että tämä ei puuttunut hallitsemassaan asunnossaan tapahtuneeseen pahoinpitelyyn. Korkein oikeus hylkäsi syytteen.

Tapauksessa kaksi henkilöä oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn asunnon haltijan asunnossa. Törkeä pahoinpitely oli kestänyt noin kolmen tunnin ajan sisältäen muun muassa kuristamista, lyömistä välineellä, viiltämistä veitsellä, polttamista kaasupolttimella, riisumisen alastomaksi ja kuristuspannan laittamisen kaulaan. Pahoinpitelyn tekotapa oli erityisen raaka ja julma ja rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Käräjäoikeus oli katsonut asunnon haltijan toimineen rikoskumppanina, vaikkei tämä ollut osallistunut ruumiillisen väkivaltaan.

Hovioikeuden mukaan asunnon haltija oli luovuttamalla asuntonsa pahoinpitelyyn syyllistyneiden käyttöön toiminut avunantajana törkeään pahoinpitelyyn. Asunnon haltija oli luovuttanut asuntonsa tekijöiden käytettäväksi pahoinpitelyyn viimeistään, kun pitkäkestoisen pahoinpitely oli alkanut. Hovioikeus katsoi näytön perusteella, että ruumiillinen väkivalta oli tapahtunut asunnolla siten, että asunnon haltija oli ollut paikalla. Hovioikeuden mukaan ei ollut kuitenkaan näytetty, että asunnon haltija olisi osallistunut tekojen suunnitteluun, niiden toteuttamiseen tai että hän olisi etukäteen tiennyt muiden pahoinpitelyaikeista.

Rikoslain mukaan avunantoon syyllistyy se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä. Myös laiminlyönti riittää, jos laiminlyönti voidaan rinnastaa aktiiviseen rikoksen täytäntöönpanon edistämiseen.

Korkein oikeus arvioi onko avunantoa se, että asunnon haltija on luovuttanut asuntonsa ilman yhteisymmärrystä alkaneen pahoinpitelyn tekijöiden käyttöön. Korkeimman oikeuden mukaan yksityisasunnon käyttäminen tekopaikkana edisti törkeää pahoinpitelyä sen pitkäkestoisuus ja tekotapa huomioiden. Asunnon haltijan menettelyä oli kuitenkin vain se, että hän ei ollut puuttunut tapahtumiin asunnossa jo oleskelleiden henkilöiden aloittaessa pahoinpitelyyn. Asunnon haltija oli täysin tietoinen pahoinpitelystä ollessaan asunnossa paikalla sen ajan.

Korkein oikeus katsoi, ettei yksinomaan passiivisuutena ilmenevä menettely ollut avunantoa. Asunnon haltijalla ei ollut myöskään sellainen oikeudellinen vastuuasema, joka velvoittaisi hänet ryhtymään toimenpiteisiin asunnossaan tapahtuvien rikosten estämiseksi.

Tuomioon sisältyi yksi eriävää mieltä olleen oikeusneuvoksen lausunto.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Uutiset

Uusi yhdenvertaisuuslaki astuu voimaan 1.1.2015

Voimaan astuvalla uudella yhdenvertaisuuslailla edistetään yhdenvertaisuutta ja ehkäistään syrjintää. Lakia sovelletaan julkiseen ja yksityiseen toimintaan, muttei yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Siten se soveltuu esimerkiksi työantajiin ja koulutuksen järjestäjiin. Samalla tasa-arvolakiin, joka sääntelee sukupuolisyrjinnän kieltoa, tulee joitakin muutoksia koskien esimerkiksi lisättyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kieltoa.

Lue uutinen

Uutiset

Korkein oikeus määräsi huoltajuuskiistan hävinnen vanhemman maksamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut

Tapauksessa vanhemmat olivat riidelleet lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hävinnyt vanhempi oli käräjäoikeudessa vaatinut yksinhuoltoa ja toiselle vanhemmalle tiedonsaantioikeutta lasten asioista. Vaatimusten perusteina olivat muun muassa vanhempien riidat ja toisen vanhemman lapsiin kohdistunut huono kohtelu.

Lue uutinen

Uutiset

Korvausten saaminen kartelleista aiheutuneista vahingoista helpottuu

Kilpailunrajoituksista kuten kartelleista kärsineiden mahdollisuudet korvauksiin paranevat uuden direktiivin myötä, jonka Euroopan parlamentti ja EU-maat ovat hyväksyneet. Korvauksia voivat saada kilpailunrajoitusten vuoksi ylihintaa maksaneet asiakkaat. Hinnannousu on voinut olla kartellien kohdalla jopa 25 prosenttia.

Lue uutinen

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.