Perhe ja perintö

Hautajaismääräykset

Julkaistu: 24.01.2014

Hautajaismääräykset laaditaan eläessä omia hautajaisia varten. Ne voidaan pätevästi sisällyttää esimerkiksi testamenttiin.

Vainajan nimenomaiset hautajaistoiveet on huomioitava, vaikka ne olisi annettu epämuodollisessa muodossa. Hautaustoimilaki edellyttää vainajan katsomusten ja toiveiden huomioimista hautaamisessa esimerkiksi hautapaikan suhteen, ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä.

Hautajaismääräykset ohjeistavat hautajaisten järjestämisessä, mutta niillä on merkitystä myös riitatilanteissa. Vainajan kotikunnan käräjäoikeus ratkaisee mahdolliset riidat hautajaismääräyksiä tulkiten.

Kohtuuttomia vainajan hautajaismääräyksiä ei tarvitse huomioita. Kohtuuttomuutta arvioidaan toteuttamisen vaikeuden ja kalliuden valossa kuolinpesän varoihin nähden.

Hautajaismääräysten puuttuessa leski ja lähimmäiset perilliset päättävät järjestelyistä. Muussa tapauksessa järjestelyt hoitaa joku muu vainajan läheinen, vainajan kotikunta taikka viimeinen asuinkunta. Kohtuullisista hautauskuluista maksetaan korvaus henkilölle, joka on hoitanut hautausjärjestelyt, ellei tämä ole kuolinpesän osakas.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.