Perhe ja perintö

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Julkaistu: 15.01.2021

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Isyyden voi myös kumota nostamalla asiasta kanne. Kanteen voi nostaa avioliiton perusteella vahvistetusta isyydestä tai DVV:n vahvistamasta isyydestä. Tuomioistuimen vahvistamasta isyydestä ei voi nostaa kumoamiskannetta. Kanteen saa nostaa lapsi, äiti, sekä mies, jonka isyys on jo vahvistettu DVV:n päätöksellä tai todettu avioliiton perusteella. Kanteen voi nostaa myös mies, joka katsoo olevansa lapsen isä jo vahvistetun/todetun isän sijasta.

Lapsi saa nostaa kanteen vain 15 vuotta täytettyään. Aviomiehellä tai isyyden tunnustaneella ei ole oikeutta kanteen nostamiseen, jos hän on tiennyt lapsen äidin olleen sukupuoliyhteydessä toisen miehen kanssa tai toisen miehen siittiöitä käytetyn äidin hedelmöittämiseen lapsen siittämisaikana ja lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti ilmoittanut, että lapsi on hänen. Mies voi siis näin luopua kanneoikeudestaan. Äiti taas menettää oikeutensa nostaa kanteen, jos hän on hyväksynyt edellä mainitun ilmoituksen.

Miehen, joka uskoo olevansa lapsen oikea isä, oikeutta nostaa kanne on rajoitettu vain avioliiton perusteella todettuihin isyyksiin. Silloinkin kanteen voi nostaa vain tietyissä tilanteissa. Kanteen voi nostaa, jos äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan tai kanteen nostava mies on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai jos, miehen ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde. Tämän lisäksi kanteen voi nostaa, jos tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen.

Kanteen nostamisen aikarajana on yleensä 2 vuotta. Jos lapsi on syntynyt avioliitossa, aika lasketaan lapsen syntymästä. Jos lapsen isyys on vahvistettu tunnustamisen kautta, alkaa äidin ja tunnustaneen miehen 2 vuoden kanneaika isyyden vahvistamisesta. Lapsen kanneoikeutta ei ole ajallisesti rajoitettu.

Kanne voidaan tutkia, vaikka se olisi pantu vireille määräajan päättymisen jälkeen, jos kantajalla (henkilö, joka kanteen on nostanut), oli laillinen este tai hän näyttää muun erittäin painavan syyn, jonka vuoksi kannetta ei ole aikaisemmin nostettu. Painava syy on käytännössä usein se, ettei lapsen isällä ole ollut syytä epäillä isyyttään ennen kanneajan umpeen kulumista. Kanne on joka tapauksessa nostettava viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle on poistunut tai kanne jätetään tutkimatta. 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.