Ulosotolla tarkoitetaan laiminlyödyn maksuvelvoitteen tai muun ulosottokaaressa tarkoitetun velvoitteen täytäntöönpanoa. Velallinen siis tavallaan pakotetaan täyttämään laiminlyömänsä velvoite. Tällöin ei ole väliä, onko velallinen maksukyvytön vai pelkästään maksuhaluton. Täytäntöönpanosta huolehtii valtion ulosottolaitos ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä. Ulosottokaari koskee ennen kaikkea yksityisoikeudellisten velvoitteiden täytäntöönpanoa. Lakia noudatetaan kuitenkin myös soveltuvin osin verojen ja maksujen sekä sakkojen ja muiden rahamääräisten seuraamusten täytäntöönpanossa.
Sen jälkeen, kun ulosoton hakija on saanut vaateestaan ulosottokaaressa tarkoitetun ulosottoperusteen, esimerkiksi käräjäoikeuden antaman maksutuomion, ulosottomenettelyssä annetaan hänelle oikeussuojaa. Ulosottoperustetta ei tarvita, jos hakijan saatava on vero, julkinen maksu tai muu suoraan ulosottokelpoinen julkinen saatava. Ulosottoon riittää tällöin toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano.
Ulosotossa pyrkimyksenä on perinnän lisäksi rehabilitaatio, jolla pyritään elvyttämään velallisen taloudellinen tilanne ennalleen. Laissa on nykyään huomattava määrä erilaisia säännöksiä, joilla pyritään ottamaan huomioon inhimilliset kohtuusnäkökohdat sekä liian voimakkaasta perinnästä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset.
Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeliOikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.