Perhe ja perintö

Potilaan oikeus potilasasiakirjojen tarkistamiseen

Julkaistu: 01.10.2012

Potilaalla on oikeus tarkistaa mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeuden käyttäminen ja jäljennöksen saaminen potilasasiakirjoista on maksutonta. Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Perittävän korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.

Potilasasiakirjojen tarkistaminen edellyttää kirjallista pyyntöä tarkastusoikeuden käyttämisestä lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella ja jolla on oikeus antaa tieto rekisterissä olevista merkinnöistä. Pyyntö on vapaamuotoinen, mutta mahdollisesti suuren potilasasiakirjamäärän vuoksi on tarkoituksenmukaista yksilöidä, mitkä tiedot potilasasiakirjoista halutaan tarkistaa. Tarkistuspyyntö on allekirjoitettava. Vaihtoehtoisesti potilas voi esittää tarkistuspyynnön myös suullisesti tietojen luovuttamiseen oikeutetulle.

Potilaan oikeutta saada tietoa potilasasiakirjoihinsa sisältyvistä tiedoista voidaan rajoittaa vain, jos tietojen saamisen voidaan olettaa vaarantavan vakavasti hänen hoitoaan, terveyttään tai henkeään. Pyynnön epäämisestä tulee aina antaa kirjallinen perusteltu ratkaisu. Epäämisen syyksi ei kelpaa se, ettei potilas todennäköisesti ymmärtäisi, mitä potilasasiakirjoissa lukee. Potilaalle tulee tarjota apua potilasasiakirjoihin kirjattujen tietojen tulkitsemiseen. Potilasasiakirjojen tarkistaminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti henkilökohtaisella käynnillä, jolloin potilaan esittämiin kysymyksiin on mahdollista vastata.

Potilasrekisterinpitäjän tulee korjata potilasasiakirjoissa ilmenneet virheet ja tarpeettomat tiedot omasta aloitteestaan. Potilaalla on oikeus esittää perusteltu vaatimus puutteellisten tai väärien tietojen oikaisemiseksi, poistamiseksi ja täydentämiseksi. Terveydenhuollon toimintayksiköllä ei ole varsinaista velvollisuutta tietojen oikaisemiseen, poistamiseen tai täydentämiseen, mikäli tiedot eivät ole hoidon kannalta tarpeellisia, eikä muutoksien tekemiselle ole muuta perusteltavissa olevaa syytä. Terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä hoitoon liittyviä johtopäätöksiä ei tule korjata, vaikka potilas olisikin niistä eri mieltä. Jos tietoa ei korjata tai muuteta potilaan vaatimalla tavalla, potilasasiakirjoihin voidaan liittää potilaan oma selvitys asiasta. Tietojen korjaamisen epäämisestä tulee antaa kirjallinen perusteltu vastaus. Halutessaan, potilas voi saattaa asian jatkotoimena tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Vajaavaltaisen edustajalla on vajaavaltaista koskeva tiedonsaamisoikeus, mikä saattaa joissain tapauksissa loukata potilaan intimiteettisuojaa. Lapsella tai vajaavaltaisella aikuisella ei ole yleistä oikeutta kieltää tietojensa luovuttamista huoltajilleen tai lailliselle edustajalle. Vajaavaltaisen intimiteetin suojaamiseksi tästä säännöksestä voidaan kuitenkin poiketa, kun kyseessä on yksilön etu tai erittäin tärkeä yleinen etu. Mikäli lapsi arvioidaan ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kypsäksi määräämään hoidostaan, hänellä on myös oikeus kieltää potilastietojensa luovutus huoltajilleen tai edustajalleen. Jos lapsi arvioidaan kykenemättömäksi määräämään hoidostaan, huoltajilla tai laillisella edustajalla on täysi oikeus saada tietoja hänen terveydestään.

Potilassalaisuuden rikkominen on salassapitorikos. Salassapitorikokseen syyllistyy se, joka laissa tai asetuksessa säädetyn tai viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti 1) paljastaa seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, tai 2) käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on tuomittava, sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Potilassalaisuuden rikkominen (salassapitovelvollisuuden rikkominen) on asianomistajarikos, jolloin asian vireille tuleminen edellyttää asianomaisen aloitetta. Virallinen syyttäjä ei näin ollen saa nostaa syytettä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.

Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit: “Potilaan ja potilasasiakirjojen tietosuoja” ja “Potilaan oikeus päästä hoitoon ja hoitotakuu” ja “Potilaan suostumus tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin ja potilaan oikeus kieltäytyä hoidosta”

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.