Asianajaja Tuula Suhonen, Mikkeli, As:tsto Suhonen Oy, tuula@suhonen.info
Arkielämän avioerotilanteissa, joissa lapsia on mukana kuvioissa, joudutaan aina kiperän kysymyksen ääreen: yhteishuolto vai yksinhuolto? Tilannetta on usein vaikeuttamassa vanhempien riitaisat välit, joissa lapsen paras saattaa jäädä taka-alalle. Seuraavassa esitellään rakennuspalikoita lapsen huoltajuutta koskevaan päätöksentekoon.
Laissa on määritelty yhteishuolto ihanteellisimmaksi ratkaisuksi huoltajuuskysymyksissä. Yhteishuoltoa puoltavat niin sosiaaliviranomaiset kuin oikeusviranomaisetkin ja yhä enenevässä määrin myös vanhemmat ovat suostuvaisia jakamaan tasapuolisesti lastensa huollon. On kuitenkin huomattava, että yhteishuollon on myös käytännön arkielämässä oltava onnistunutta, jotta lapsen etu toteutuu parhaimmassa määrin.
Pääsääntöisesti tuomioistuimen on aina määrättävä yhteishuoltajuus, mikäli molemmat vanhemmat ovat tämän kannalla. Jos vanhemmat ovat asiasta eri mieltä, tulee tuomioistuimen punnita edellytyksiä yhteishuoltajuuden onnistumiselle: kykenevätkö vanhemmat yhteisymmärryksessä päättämään lastaan koskevista asioista. Tuomioistuin huomioi tässä tilanteessa, kuinka vanhemmat ovat oikeudenkäyntiin asti pystyneet päättämään lapsen asioista – onko tästä syntynyt riitaa vai ovatko vanhemmat pysyneet yhteisymmärryksessä. Vanhempien mielipiteitä lapsen kasvatusmetodeista, koulutuksesta ja muista lapsen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista tulee myös kartoittaa. Suuret erimielisyydet ovat omiaan vaikeuttamaan mahdollista yhteishuoltoa.
Jos toinen vanhempi käyttää vaatimusta yksinhuoltajuudesta vain aseena toista huoltajaa kohtaan, voidaan yhteishuoltajuus määrätä myös silloin, kun yhteishuoltajuuden toiminnasta ei ole takeita. Näin pyritään turvaamaan lapsen etu. Jos taas yhteishuollon ei voida odottaa toimivan, koska vanhemmat ovat liian riitaisat ja heidän näkemyksensä lapsen kasvatuksessa eroavat niin paljon, on yksinhuoltajuus parempi vaihtoehto. Näin pystytään turvaamaan tasapainoisempi elinympäristö lapselle.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.