Työ ja virka

Kilpailukieltosopimus ja siihen tulevia muutoksia

Julkaistu: 21.06.2021

Työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen tai oikeutta ryhtyä itse kilpailevaan toimintaan työsopimuksen päättymisen jälkeen voidaan rajoittaa kilpailukieltosopimuksella. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimuksia ei voida tehdä tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Laissa mainittujen edellytysten vastainen kilpailukieltosopimus on mitätön.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Tästä poikkeuksena kilpailukieltosopimus voi kestää enintään vuoden, jos työntekijä saa tästä kohtuullisen korvauksen. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen rangaistukseksi voidaan sopia sopimussakosta, joka voi enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan alle kuusi kuukautta kestävistä kilpailukieltosopimuksista ei tarvitse maksaa korvauksia. Työsopimuslakiin on hallituksen esityksestä ehdotettu muutosta, jonka mukaisesti työntekijän tulisi aina saada korvaus kilpailukieltosopimusesta. Enintään kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa korvaus olisi vähintään 40 % työntekijän palkasta rajoitusajan pituiselta ajalta laskettuna. Yli kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa korvaus olisi vähintään 60 % palkasta.

Jos kilpailukieltosopimuksessa olisi sovittu laissa säädetyn korvauksen alittavasta korvauksesta, tulisi lain mukainen korvaus sovellettavaksi sen sijaan. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.

Toinen ehdotettu muutos olisi työnantajan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Työnantajalla olisi oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Tarkoitus on mahdollistaa kilpailukieltosopimuksen irtisanominen tilanteissa, joissa olosuhteet ja kilpailukieltosopimuksen tarve muuttuvat työsuhteen aikana. Irtisanominen tulee tehdä työsuhteen keston aikana, eikä oikeutta irtisanomiseen ei olisi sen jälkeen, kun työntekijä päättää työsopimuksen.

Ehdotetut muutokset astuisivat voimaan vuoden 2022 alusta. Korvausvelvollisuus tulisi takautuvasti koskemaan myös lakimuutosta aiemmin tehtyjä kilpailukieltosopimuksia vuoden 2023 alusta alkaen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.

Lue artikkeli

Artikkelit

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.