Työ ja virka

Milloin työnantaja vastaa työntekijän aiheuttamasta vahingosta?

Julkaistu: 31.12.2012

OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi

Työntekijän aiheuttaessa vahinkoa, josta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, tulee kyseinen vahingonkorvaus-velvollisuus yleensä työnantajan kontolle. Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta on säännökset vahin-gonkorvauslain 3 –luvussa. Työnantajalla katsotaan olevan ns. isännänvastuu työntekijän työssä aiheuttamista vahingoista.

Vahingonkorvauslaissa työnantajan isännänvastuun piiriin luetaan paitsi normaalit työsuhteiset työntekijät myös virkamiehet, oppilaitoksen oppilaat, hoitolaitoksessa hoidettavana olevat henkilöt sekä sellaiset itsenäiset yrittäjät, jotka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut seikat rinnastuvat työntekijään. Arviossa pannaan painoa, etenkin toimeksiantosuhteen (pitkälle) kestolle, alisteiselle asemalle (toimii toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa), työstä maksettavalle korvaukselle (tuntihinta/ urakkahinta) jne.

Jos yksityisyrittäjällä on kuitenkin useita työntekijöitä, ei se taho, jolle yksityisyrittäjä töitä tekee, voi joutua isännänvastuuseen. Kyseisen tarkennuksen on antanut lakivaliokunta. Myös korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:53 linjannut kyseistä periaatetta: yksityisen metsänhakkuuta tekevän perheosakeyhtiön osakas oli aiheuttanut henkilövahingon työtä tehdessään Metsähallituksen lukuun. Yhtiö oli tehnyt työtä Metsähallitukselle jo pidemmän aikaa. Koska yksityinen yhtiö oli kuitenkin monihenkinen ja liikevaihdonkin osalta itsenäinen, ei Metsähallitusta voitu laittaa vahingosta isännänvastuuseen. Yhtiön osakkaan ei katsottu olevan työntekijän asemassa Metsähallitusta kohtaan. Tällöin yhtiö vastasi yksin kaikista vahingoista.

Jotta työnantaja joutuu isännänvastuuseen, on vahingon aiheuduttava työaikana ja työntekijän on tullut menetellä tavalla, joka ei liiaksi poikkea tavanomaisesta menettelystä kyseisessä tehtävässä. Jos siis työntekijä toimii työajalla työtehtävissään tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta, poistuu työnantajan isännänvastuu kuvasta. Esimerkkitilanteena mainittakoon, kun asiakaspalvelussa työskentelevä lyö asiakasta taikka varastaa tältä rahaa, ei työnantaja ole vastuussa syntyvistä vahingoista. Työntekijä on tällöin yksinään vastuussa kaikesta. Jos kuitenkin työtehtävään kuuluu kyseisen väärintoimimisen riski, kuten esimerkiksi, kun järjestyksenvalvoja käyttää turhan suuria voimakeinoja, on työnantaja vahingonkorvausvelvol-linen.

Jos vahingonkorvausvelvollisuus syntyy sellaisen työntekijän toimen seurauksena, jonka työntekijä on tehnyt työajan ulkopuolella eikä työnantajan lukuun, ei työnantajalla ole vahingonkorvausvelvollisuutta. Työntekijä vastaa tällöin aiheutetusta vahingosta yksin. Työnantaja ei siis vastaa työntekijän työn ulkopuolella aiheuttamista vahingoista!

Jos työnantaja joutuu isännänvastuun perusteella korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon, voi työnantaja mahdollisesti periä maksamansa korvauksen osittain tai ko-konaan vahingon aiheuttaneelta työntekijältä. Tämä vastuun kanavointi edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijän katsotaan menetelleen tahallaan tai huolimattomasti. Jos työntekijän menettely on ollut vain lievästi moitittavaa, ei hän voi joutua korvausvastuuseen (vahingonkorvauslaki 4:1 §).

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.