Työ ja virka

Milloin työsuhdesaatavia voidaan vielä vaatia?

Julkaistu: 31.12.2011

Ensinnäkin tilanne riippuu siitä, onko työsuhde edelleen voimassa vai onko se päättynyt.

Jos työsuhde on päättynyt, kaikki työsuhdesaatavat vanhenevat kahdessa vuodessa työsuhteen päättymisestä. Vanheneminen katkeaa ainoastaan saattamalla työsuhdesaatavia koskeva kanne vireille käräjäoikeuteen. Kahden vuoden sääntö koskee henkilövahinkoja lukuun ottamatta kaikkia työsuhdesaatavia niiden tyypistä riippumatta.

Jos kyse on jostakin muusta saatavasta, kuten vahingonkorvauslakiin perustuvasta vahingonkorvauksesta, vanhenemisaika määräytyy eri säännösten mukaan.

Työsuhteen jatkuessa saatavien vanhentuminen määräytyy sen mukaan, minkä tyyppisestä saatavasta on kyse.

Vuosilomaetuuksia koskeva kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työaikalakiin perustuvia ylityö- ym. korvauksia taas on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jolloin oikeus korvaukseen syntyi.

Normaaleja palkkasaatavia voidaan työsuhteen aikana vaatia takautuvasti viideltä vuodelta. Viiden vuoden vanhenemisaika alkaa saatavan eräpäivästä.

Perussääntö on, että mikäli epäilee työsuhdesaatavia olevan maksamatta, kannattaa toimia viipymättä ja kääntyä asiantuntevan tahon puoleen. Jos saatava pääsee vanhentumaan, asiaa on käytännössä mahdotonta korjata jälkeenpäin.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.