Työ ja virka

Paikallinen sopiminen työ- ja virkaehtosopimusten työkaluna

Julkaistu: 29.06.2018

Paikallisen sopimisen käsitettä ei ole määritelty laissa, vaan se on työmarkkinoilla käytettävä yleiskielinen ilmaisu, jonka tarkempi merkityssisältö riippuu asiayhteydestä. Laajasti ymmärrettynä käsitteellä voidaan viitata kaikkiin työpaikalla tehtyihin sopimuksiin, mutta useimmiten paikallinen sopiminen käsitetään suppeampana terminä liittyen sellaisiin työ- ja virkaehtosopimusten sisältämiin määräyksiin, joista on mahdollisuus sopia toisin. Tällaiset määräykset ovat verrattain yleisiä ja ne antavat tilaa sopia yksittäisissä työpaikoissa tai jopa yksittäisissä työsuhteissa nimenomaisesti vastoin työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisen sopimisen käsitteen alle voidaan sijoittaa myös työsuhteen kestäessä tehdyt sopimukset työehtojen muuttamisesta.

Paikallisen sopimisen tausta- ajatuksena voidaan pitää työehtosopimukseen osallisille kuuluvan normikompetenssin siirtämistä sopimukseen sidotuille osapuolille – lähtökohtana on, että valtakunnalliset työehtosopimusosapuolet voivat siirtää toimivaltaansa paikalliselle tasolle. Huomattava kuitenkin on, että paikallisessa sopimisessa on toimittava niin lainsäädännön kuin delegoidun kompetenssikin rajoissa. Kompetenssin ylittäminen, kuten yleensäkin, voi nimittäin johtaa sopimisen mitättömyyteen: esimerkiksi työsopimuslain (TSL, 55/2001) 13:6 §:n mukaan jos paikallisesti sopien on vähennetty työntekijöille pakottavassa lainsäädännössä säädettyjä etuja, on sopimusehto mitätön ja työsuhteessa on sen sijaan noudatettava lain pakottavia säännöksiä.

Paikallisella sopimisella sovitaan tyypillisesti työaikaa koskevista asioista, mutta sopimisen kohteet voivat vaihdella aina työpaikan oloista virka-asujen pesulakulujen korvauskäytäntöihin ja lomapalkan maksuajankohdan määrittelemisestä vuokratyövoiman käyttöön. Paikallinen sopiminen voidaankin nähdä instrumenttina, joka antaa tilaa alojen, työpaikkojen ja yksittäisten työsuhteiden erilaisuudelle ja luo mahdollisuuden mukauttaa työsopimusehtoja yritys-, toimipaikka-, henkilöstöryhmä- ja yksilökohtaisten tarpeiden mukaisiksi lainsäädännön asettamissa rajoissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Irtisanominen sairauden, vamman tai tapaturman takia

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla irtisanomisperusteella.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mikä lasketaan työajaksi?

Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.