Toistaiseksi voimassa olevaksi tehty (pysyvä, vakinainen) työsopimus lakkaa joko työnantajan tai työntekijän tekemän irtisanomisen johdosta. Työntekijä voi aina itse irtisanoa työsopimuksensa ilman erityistä perustetta. Työnantajalla pitää työsopimuksen irtisanomiseen olla laillinen syy.
Tässä artikkelissa kerrotaan irtisanomisajoista tilanteessa, jolloin irtisanomiseen on sinänsä laillinen peruste.
Työsopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädetään irtisanomisajasta, että se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä irtisanomisajasta, on sen sijasta noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde loppuu sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle osapuolelle.
Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kanssa ole sovittu muusta, työnantajan on noudatettava
Vastaavasti, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä eikä työnantajan ja työntekijän kesken ole muuta sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä seuraa korvausvelvollisuus. Jos laiminlyönti on työnantajan puolella, tämä on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Korvattavaksi tulee myös tälle ajalle laskettava lomakorvaus. Jos taas työntekijä eroaa työstä noudattamatta irtisanomisaikaa, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.
Työnantaja tai työntekijä voi päättää työsopimuksen myös sovitusta työkaudesta tai irtisanomisajasta huolimatta heti, jos siihen on erittäin painavat syyt. Silloin ei irtisanomisajan palkkaa makseta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.
Lue artikkeliHäirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on kuitenkin työnantajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa edistämään työntekijöiden fyysistä kuin myös henkistäkin hyvinvointia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja.
Lue artikkeliKuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.