Työ ja virka

Tekijänoikeus työsuhteessa luotuun teokseen

Julkaistu: 31.12.2012

Asianajaja Esa Valjakka, Pieksamäki, As:tsto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi

Työsuhteessa syntyy usein tekijänoikeuden suojaan kuuluvia taiteellisen tai kirjallisen teoksen teoksia: muistioita, valokuvia sekä vaikkapa kirjallisia, äänellisiä tai kuvallisia esitelmiä. Tällöin on työntekijän eduksi tietää, kenelle tekijänoikeus työsuhteessa valmistettuun teokseen kuuluu.

Tekijänoikeuden siirtymisestä työntekijältä työnantajalle ei ole yleissäännöstä Tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeuden syntyä koskeva yleinen periaate kuitenkin on, että tekijänoikeus syntyy välittömästi teoksen tekohetkellä teoksen tekijälle riippumatta siitä, millaisissa olosuhteissa teos syntyy. Lähtökohtaisesti työsuhteen olemassaolo – tekijän työskentely työnantajan, johdon ja valvonnan alaisena vastiketta (palkkaa) vastaan – ei siis vaikuta tekijänoikeuden syntymiseen teoksen luoneelle itselleen eikä tämän työnantajalle. Tähän pääsääntöön on poikkeuksena mainittava työsuhteessa luotujen tietokantojen ja tietokoneohjelmien oikeuksien siirtyminen suoraan työnantajalle erityissäännöksen nojalla ilman mitään lakiin nojaavaa velvollisuutta korvaukseen saadusta tekijänoikeudesta.

Tekijänoikeudet ovat vapaasti siirrettävissä vapaamuotoisin sopimuksin. Kuitenkaan oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä teosta valmistettaessa ja saatettaessa yleisön saataviin (ns. isyysoikeus) sekä suoja tekijän kunniaa loukkaavaa teoksen muuttamista vastaan (ns. respektioikeus) eivät pääsääntöisesti voi olla siirron kohteena. Tekijänoikeuden vapaasta siirrettävyydestä johtuen ei mikään estä sitä, että työsuhteen ehdoissa voidaan määritellä työnantajalle oikeus työntekijän luomiin teoksiin. Jos tällaisesta työsuhteen ehdosta on sovittu kuuluu tekijänoikeus luonnollisesti työnantajalle. Silloin kun kyseistä sopimista ei kuitenkaan ole tapahtunut, on yleisimmin käytetyksi tulkinnaksi muodostunut se, että työnantajalle siirtyy joka tapauksessa oikeus teoksen hyödyntämiseen normaalin toimintansa edellyttämällä tavalla. Työnantajalle on siis syntynyt eräänlainen oikeus teoksen kertakäyttöön. Toisaalta muu käyttämisen edellyttää yhä edelleen työntekijän hyväksyntää sekä työntekijän mahdollisesti vaatiman korvauksen suorittamisen. Työntekijällä itsellään säilyy käyttöoikeus teokseen siltä osin kuin se ei ole siirtynyt työnantajalle, ellei esim. kilpailukieltosopimus aseta käyttämiselle rajoituksia.

Tekijänoikeuden siirtäminen kokonaisuudessaan edellyttää nimenomaista sopimusta ja edelleen luovutuksesta ja muuttamisesta on niin ikään sovittava aina nimenomaisesti. Työsuhteen osapuolilla on näin ollen mahdollisuus nimenomaisesti sopia tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta työntekijältä työnantajalle. Tuomioistuinratkaisuista myös ilmenee, että teoksen ollessa tehty työnantajan kustantamilla materiaaleilla, kuulunee teos työnantajalle. Työnantajalla ei tällöin kuitenkaan ole oikeutta teoksen edelleenjulkaisuun.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.