Työ ja virka

Työnantajan harjoittama kameravalvonta – avoimuus edellytyksenä

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Esa Valjakka, Pieksamäki, As:tsto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi

Työnantaja voi järjestää alaistensa työtiloihin kameravalvontaa, mikäli tämä on välttämätön keino esim. työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi tai tuotantoprosessin valvonnaksi. Työpaikalla olevan kameravalvonnan tarkemmat edellytykset löytyvät Opuslexin artikkelikirjaston artikkelista “Voiko työnantaja asentaa kameravalvontaa työpaikalle?”. Kun kameravalvonta on sallittua, tulee arvioida kameravalvonnalle säännöksi asetetun avoimuuden periaatteen noudattamista.

Työnantajan tulee ennen kameravalvonnan järjestämistä ottaa selville, onko valvonnan tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollista käyttää muita keinoja, jotka kajoavat vähemmän työntekijän yksityisyyteen. Kameravalvonnan avoimuus edellyttää, että työntekijän yksityisyyteen ei puututa yhtään enempää, kuin mikä on ehdottomasti välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Videotallenteita ei tule käyttää muihin tarkoituksiin, kuin mihin tarkkailu on alunperin suunniteltu.

Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijöille kameravalvonnan käyttöön ottamisesta ja se tarkoituksesta. Työntekijöiden tietoisuuteen tulee myös saattaa, tilanteet, joissa tallenteita voidaan hyödyntää. Työnantajan tulee niin ikään näkyvällä tavalla ilmoittaa kameroiden olemassaolosta niissä tiloissa, mihin ne on asennettu.

Videotallenteita työnantajalla on oikeus käyttää, mikäli on näytettävä toteen työsuhteen päättämisen peruste. Esimerkkinä mainittakoon työntekijän työtehtävien laiminlyönti. Tallenteita voidaan käyttää myös työtapaturman tai vaaraa tai uhkaa aiheuttaneen tilanteen selvittämiseksi. Lisäksi kun on tarkoitus selvittää miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon liittyvää häirintää ja ahdistelua taikka työturvallisuutta rikkovaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä. Työnantajan on tässä tilanteessa perustellusti epäiltävä työntekijää häirinnästä tai muusta edellä mainitusta toiminnasta.

Työnantajan tulee hävittää videotallenteet, kun tallenteiden säilyttämiselle ei ole enää perustetta valvonnan tavoitteiden täyttämiseksi ja viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen loppumisesta on tallenteet hävitettävä. Vuoden määräaika ei päde, jos säilytys on tarpeen edellä mainitun työntekijän häirintää, ahdistelua tai epäasiallista käyttäytymistä koskevan asian selvittämiseksi. Tallenteita voidaan säilyttää pidempään myös, jos se on tarpeen työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden todistamiseksi tai sille on jokin muu erityinen syy.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.