Työ ja virka

Työntekijän oikeus perhevapaisiin

Julkaistu: 20.06.2022

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä.

Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä. Lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on oikeus vapaisiin samoilla perusteilla kuin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin puolisoihin sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioliitossa eläviin puolisoihin.

Oikeudesta perhevapaisiin säädetään työsopimuslain 4 luvussa. Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata. Työntekijällä on oikeus saada myös hoitovapaata ja tilapäistä hoitovapaata. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla pois työstä pakottavista perhesyistä. Työntekijä voi myös saada osittaista hoitovapaata. Lain lisäksi monien alojen työehtosopimuksissa on määräyksiä perhevapaista. Työntekijän on täten hyvä tarkistaa, onko sovellettavassa työehtosopimuksessa perhevapaita koskevia määräyksiä, jotka poikkeavat työsopimuslain asettamista vähimmäisvelvoitteista.

Työntekijällä on oikeus perhevapaan pitämiseen, jos laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Työntekijän täytyy kuitenkin ilmoittaa vapaiden pitämisestä työnantajalle etukäteen. Ilmoittamista koskevat määräajat vaihtelevat sen mukaan, mistä perhevapaasta on kyse. Esimerkiksi vanhempainvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan suunniteltua alkamisaikaa.

Kun kyse on osittaisesta vanhempainvapaasta tai vapaasta perheenjäsenen hoitamiseksi, on vapaasta sovittava työntekijän ja työnantajan välillä. Myös osittaisesta hoitovapaan pitämisestä on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

Äitiysvapaa, erityisäitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa sekä hoitovapaa sallivat työntekijän kokoaikaisen poissaolon työstä lapsen hoidon vuoksi. Kun on kyse osittaisen vanhempain- tai hoitovapaan käyttämisestä, voidaan lapsen hoito yhdistää osa-aikaiseen työntekoon.

Perhevapaita koskevat työsopimuslain säännökset ovat pakottavaa oikeutta. Jos sopimuksella vähennetään tai heikennetään työntekijän oikeutta perhevapaan pitämiseen, on kyseinen sopimus mitätön. Työntekijä ei voi etukäteen työsopimusta tehtäessä tai työsuhteen aikana luopua oikeudestaan perhevapaiden pitämiseen.

Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta. Työntekijän toimeentulo perhevapaiden aikana järjestyy sairausvakuutuslaissa säädetyn päivärahan turvin. Lisäksi työehtosopimuksin on saatettu sopia vapaisiin kohdistuvista palkkaoikeuksista tai työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta perhevapaan ajalta. Työsopimuslaissa on säädetty ainoastaan työnantajan velvollisuudesta korvata raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys.

Työsuhde pysyy voimassa perhevapaan aikana. Kun perhevapaa päättyy, on työntekijällä lain mukaan oikeus ensisijaisesti palata siihen työhön, jota hän on tehnyt ennen vapaalle siirtymistä. Joskus työpaikalla voi perhevapaan aikana tapahtua esimerkiksi organisaatiomuutoksia, jonka vuoksi tämä ei ole mahdollista. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tarjota aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, tulee työntekijälle tarjota muuta työsopimuksen mukaista työtä.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. Lue oheisesta artikkelista tarkemmin aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Keskeistä liikkeen luovutuksessa on luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön identiteetin säilyminen, sillä muuten kyse ei voi olla työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Yritys tai sen luovutettava osa pysyy liikkeen luovutuksesta huolimatta samana.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.