Työ ja virka

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan

Julkaistu: 25.11.2021

Työsuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytyksien täyttyessä.  

Työsopimuslain 11 §:n mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Tämän jälkeen alkaa sairausvakuutuslain mukainen oikeus sairauspäivärahaan, jonka maksaa Kansaneläkelaitos. Tilanteessa, jossa työsuhde on jatkunut alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkana 50 prosenttia palkastaan. Työkyvyttömyyden aiheuttavan esteen ilmetessä ratkaisevaa on työsuhteen pituus sinä hetkenä, jolloin työnteko todellisuudessa estyy sairauden tai tapaturman vuoksi.

Ns. nollatuntisopimuksella työskentelevällä työntekijällä on oikeus lain mukaiseen sairausajan palkkaan, kun hänen työvuoronsa on merkitty työvuoroluetteloon ja hän on tuona aikana työkyvytön. Oikeus sairauspäivärahaan syntyy myös silloin, jos työvuorosta oli muutoin sovittu: Esimerkiksi silloin, jos työntekijä on kutsuttu työhön työnantajan äkillisen työvoiman tarpeen vuoksi. Oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös tilanteessa, missä olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Tämä turvaa oikeutta sairausajan palkkaan silloin, kun työntekijän työssäkäynnissä on ollut säännönmukaisuutta. Esimerkiksi jos on sovittu, että henkilö työskentelee tiettyinä viikonpäivinä, ja olisi ollut työkykyisenä työssä kyseisinä päivinä. Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa perustuu työsuhteeseen. Jos työsuhde päättyy esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen päättymisen vuoksi, päättyy samalla myös sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.

Lain mukaan työntekijän työkyvyttömyyden tulee johtua sairaudesta tai tapaturmasta. Sairausajan palkkaoikeuden synnyttävällä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan kykenemättömyyttä suoriutua työsopimuksen mukaisista työtehtävistä. Työntekijällä voi olla samanaikaisesti voimassa useita työsopimuksia. Työntekijä voi loukkaantua toisen työnantajan palveluksessa. Tällaisessa tilanteessa työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan kummaltakin työnantajalta, jos hän on kykenemätön molempiin työtehtäviinsä.

Työsopimuslaki ilmaisee selkeästi tilanteet, joissa oikeutta sairausajan palkkaan ei ole. Työntekijällä ei nimittäin ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole silloin, jos työkyvyttömyys johtuu toimenpiteestä, johon ei ole ollut työntekijän terveyden hoitamiseen liittyvää perustetta. Esimerkkinä tällaisesta toimenpiteestä voidaan mainita kauneusleikkaus. Käytännössä ongelmallisia ovat myös tilanteet, missä työkyvyttömyys johtuu diagnosoimattomasta terveydentilasta.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyytensä syystä. Yleensä tällaisena toimii lääkärintodistus. Kun työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan, on työnantajalla oikeus saada tältä ajalta työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kuuluva päiväraha, kuitenkin enintään maksamaansa palkkaa vastaavalta määrältä.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.

Lue artikkeli

Artikkelit

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.