Työ ja virka

Työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen

Julkaistu: 22.10.2019

Työturvallisuuslain 23 §:n mukaan työntekijällä on mahdollisuus pidättäytyä sellaisesta työstä, josta aiheutuu hänelle itselleen tai toiselle työntekijälle vakavaa henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka tällaisesta työstä pidättäytymisestä aiheutuu. Työntekijällä on siis oikeus kieltäytyä vakavasti vaarallisiksi katsomistaan töistä, eikä hän tämän takia voi menettää palkkaansa tai joutua vahingonkorvausvelvolliseksi.

Vaaran on oltava vakava, jotta työntekijä voi pidättäytyä työstä. Lievät haitat esim. hikoilu, lievä ihottuma tai lihasten rasitus eivät riitä perusteeksi työstä pidättäytymiseen. Vaaran on oltava myös todennäköinen. Vähemmänkin todennäköinen vaara kelpaa pidättäytymisen perustaksi, jos vaara on todella vakava, esim. hengen menetys on mahdollinen. Vaaran seurausten ei tarvitse olla välittömiä. Esimerkiksi kemiallisille yhdisteille altistumisen oireet voivat tulla vasta huomattavasti myöhemmin. Työn luonne on yksi osa vaaran arviointia. Erilaiset kriisi ja pelastustoimen tehtävät sisältävät vaaraa, joka ei oikeuta työstä pidättäytymiseen, niin kauan kuin riittävistä varotoimista huolehditaan.

Työntekijän tulee pidättäytyä työstä vasta silloin, kun vaaraa ei muilla työsuojelutoimenpiteillä ole pystytty välttämään. Viime kädessä vaaran arvioi työntekijä itse. Kun vaaran arviointia tarkastellaan jälkikäteen, on otettava huomioon työntekijän kokemus ja tieto työstä. Subjektiivinen näkemyskin vaarasta voi riittää, vaikka myöhempi selvitys toisin osoittaisikin, jos katsotaan, että normaali, harkitsevainen työntekijä olisi päätynyt tilanteessa samanlaiseen ratkaisuun.

Työntekijän on ilmoitettava työstä pidättäytymisestä työnantajalle tai tämän edustajalle mahdollisimman aikaisin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, kunnes työnantaja poistaa vaaratekijän tai vaara muuten poistuu. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa sen enempää kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Jos joku tietty työn osa-alue aiheuttaa vaaran, niin työtä tulee jatkaa muilta osin. Työntekijän on varmistettava, että työstä pidättäytymisestä johtuva mahdollinen vaara on mahdollisimman vähäinen.

Työntekijää, joka on aiheellisesti pidättäytynyt työstä vaaran takia, ei voida velvoittaa korvaamaan vahinkoa joka pidättäytymisestä on työantajalle aiheutunut. Työntekijä on myös oikeutettu palkkaansa siltä ajalta, kun on pidättäytynyt työstä. Työntekijää ei myöskään saa irtisanoa työstä, kun pidättäytyminen johtuu vakavasta vaarasta. Jos katsotaan myöhemmin, että työntekijä pidättäytyi perusteetta työstä, voidaan tällöin hänet asettaa velvolliseksi korvaamaan pidättäytymisestä aiheutuneet vahingot, menettämään palkkansa tai hänet voidaan jopa irtisanoa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan

Työsuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.