Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Työntekijän päivittäinen lepoaika ja vuorokausilepo

Julkaistu 27.4.2020

Työntekijällä on työaikalaissa säädetty oikeus levätä työpäivän aikana. Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Tätä taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus sopia keskenään lyhyemmästäkin tauosta. Tauko ei saa kuitenkaan olla puolta tuntia lyhyempi. Heillä on tämä sopimisoikeus, vaikka työehtosopimuksessa olisi toisin sovittu. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, on työntekijällä oikeus pitää toinen, enintään puoli tuntia kestävä, tauko. Jos työaika on vuorotyössä tai jaksotyössä kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.

Päivittäisen lepoajan lisäksi työntekijällä on oikeus myös vuorokausilepoon. Vuorokausilepo tarkoittaa sitä, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jaksotyössä on mahdollista lyhentää tämä aika 9 tuntiin, jos siihen on työn järjestelyyn liittyvät syyt. Syynä voi olla esim. vuorojen vaihtuminen tai hoitotyössä potilaan asianmukaisen hoidon takaaminen. Jaksotyöläisen toiveena voi olla vuorokausilevon lyhentäminen, jotta työvuorot voi tehdä tiiviimmässä ajassa, jolloin lepoa voi lyhentää. Sovellettaessa liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa vuorokausilepo saadaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin.

Vuorokausilepo voidaan tilapäisesti lyhentää 7 tuntiin, jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää. Tämä edellyttää, että työnantaja ja työntekijöiden edustaja sopivat asiasta ja työntekijä suostuu levon lyhentämiseen.

Alimmillaan vuorokausilepo voidaan lyhentää työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä 5 tuntiin. Lyhennys voidaan tehdä enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Työaikalain 25 §:ssä on 7 kohdan lista tilanteista, joissa tällainen lyhentäminen on mahdollista. Lyhentäminen on mahdollista työntekijän vaihtaessa vuoroa vuorotyössä, kun työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa, kun työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan, kausiluonteisessa työssä ennalta-arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi, tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä tai turvallisuus- tai vartiointi työssä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi tai työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Lyhennetystä vuorokausilevosta on annettava korvaava lepoaika seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos tämä ei ole työn järjestelyjen johtuvien painavien syitten takia mahdollista, niin korvaava lepoaika tulee antaa niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaavaa vuorokausilepoa ei tarvitse antaa silloin, kun liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa noudattava työntekijä on itse päättänyt vuorokausileponsa lyhentämisestä seitsemään tuntiin.