Työ ja virka

Työntekijän vastuu työssä aiheuttamastaan vahingosta

Julkaistu: 02.01.2012

OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi

Työelämässä tulee eteen tilanteita, jossa työntekijä aiheuttaa vahingon, jonka perusteella vahingon kärsinyt vaatii vahingonkorvauksia. Tällöin vahingonkorvaukset suorittaa tilanteesta riippuen joko työntekijä taikka työnantaja taikka molemmat. Seuraavassa eritellään, milloin maksajaksi joutuu työntekijä ja milloin työnantaja.

Vahingonkorvauslain mukaan työntekijä vastaa työssään virheellä taikka laiminlyönnillä aiheuttamastaan vahingosta määrällä, joka katsotaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon vahingon suuruus, työntekijän tekemä teko, työntekijän asema, vahingon kohteena olleen henkilön asema sekä muut olosuhteet. Kohtuullisuusarviossa esimerkiksi rahakkaalle työntekijälle voidaan määrätä suurempi korvaus maksettavaksi kuin vähempiosaiselle työntekijälle.

Tilanteessa, jossa työntekijä on syyllistynyt vain lievään tuottamukseen vahingon aiheuttaessaan, ei hän ole vahingonkorvausvelvollinen. Lievässä tuottamuksessa työntekijä on toiminut työnantajan ohjeiden mukaisesti, mutta on esimerkiksi inhimillisessä epähuomiossa tehnyt virheen. Huolimattomuutta arvioidaan esim. työntekijän koulutustason mukaan, toisin sanoen hyvin koulutetulta työntekijältä oletetaan suurempaa huolellisuutta ja huoli-mattomuuden taso on helposti lievää suurempi vahinkotilanteissa.

On syytä huomioida, että työnantaja on ensisijaisessa korvausvelvollisuudessa tilanteissa, jossa korvausvel-vollisuus on syntynyt isännän vastuun sisällä eli työntekijä on aiheuttanut vahingon ilman tahallisuutta ja töiden puitteissa. Näin ollen, korvaukset vaaditaan ensin työnantajalta ja työntekijä joutuu maksamaan vahingonkor-vauksia vain, jos työnantaja ei kykene niitä esimerkiksi konkurssin vuoksi suorittamaan.

Jos työntekijä on työssään aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän täydessä korvausvelvollisuudessa. Näin on, mikäli ei kohtuullisuusnäkökulmasta ole erityisiä syitä alentaa korvausvelvollisuutta. Kun työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti työ-tehtävissä, voidaan vahingonkorvaukset periä joko häneltä taikka työnantajalta saman-aikaisesti.

Jos vahinko on aiheutettu täysin työn ulkopuolella, ei työnantaja missään nimessä joudu vastuuseen syntyneistä vahingonkorvaussummista. Työntekijä vastaa tällöin vahingonkorvauksista yksin!

HUOM! Henkilön, joka vaatii vahingonkorvauksia, on riittävää haastaa vain työnantaja oikeuteen tilanteessa, jossa vahinko on syntynyt työntekijän toimiessa työtehtävissä.

Työntekijän ohella artikkelin tiedot soveltuva yksityiseen yrittäjään, joka tekee töitä toisen yrityksen lukuun ja jonka katsotaan olevan työntekijään rinnastettavassa asemassa. Samat periaatteet soveltuvat myös viran alaisena toimivaan työntekijään.

Lue myös OpusLexin artikkelikirjaston artikkeli ”Milloin työnantaja vastaa työnteki-jän aiheuttamasta vahingosta?”

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työrauhavelvollisuus

Työehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Virkamiehen velvollisuudet

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan

Työsuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.