Työ ja virka

Työntekijän vastuu työssä aiheuttamastaan vahingosta

Julkaistu: 02.01.2012

OTK Mikko Kejo, As:tsto Antti Kejo Ky, mikko.kejo@anttikejo.fi

Työelämässä tulee eteen tilanteita, jossa työntekijä aiheuttaa vahingon, jonka perusteella vahingon kärsinyt vaatii vahingonkorvauksia. Tällöin vahingonkorvaukset suorittaa tilanteesta riippuen joko työntekijä taikka työnantaja taikka molemmat. Seuraavassa eritellään, milloin maksajaksi joutuu työntekijä ja milloin työnantaja.

Vahingonkorvauslain mukaan työntekijä vastaa työssään virheellä taikka laiminlyönnillä aiheuttamastaan vahingosta määrällä, joka katsotaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon vahingon suuruus, työntekijän tekemä teko, työntekijän asema, vahingon kohteena olleen henkilön asema sekä muut olosuhteet. Kohtuullisuusarviossa esimerkiksi rahakkaalle työntekijälle voidaan määrätä suurempi korvaus maksettavaksi kuin vähempiosaiselle työntekijälle.

Tilanteessa, jossa työntekijä on syyllistynyt vain lievään tuottamukseen vahingon aiheuttaessaan, ei hän ole vahingonkorvausvelvollinen. Lievässä tuottamuksessa työntekijä on toiminut työnantajan ohjeiden mukaisesti, mutta on esimerkiksi inhimillisessä epähuomiossa tehnyt virheen. Huolimattomuutta arvioidaan esim. työntekijän koulutustason mukaan, toisin sanoen hyvin koulutetulta työntekijältä oletetaan suurempaa huolellisuutta ja huoli-mattomuuden taso on helposti lievää suurempi vahinkotilanteissa.

On syytä huomioida, että työnantaja on ensisijaisessa korvausvelvollisuudessa tilanteissa, jossa korvausvel-vollisuus on syntynyt isännän vastuun sisällä eli työntekijä on aiheuttanut vahingon ilman tahallisuutta ja töiden puitteissa. Näin ollen, korvaukset vaaditaan ensin työnantajalta ja työntekijä joutuu maksamaan vahingonkor-vauksia vain, jos työnantaja ei kykene niitä esimerkiksi konkurssin vuoksi suorittamaan.

Jos työntekijä on työssään aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän täydessä korvausvelvollisuudessa. Näin on, mikäli ei kohtuullisuusnäkökulmasta ole erityisiä syitä alentaa korvausvelvollisuutta. Kun työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti työ-tehtävissä, voidaan vahingonkorvaukset periä joko häneltä taikka työnantajalta saman-aikaisesti.

Jos vahinko on aiheutettu täysin työn ulkopuolella, ei työnantaja missään nimessä joudu vastuuseen syntyneistä vahingonkorvaussummista. Työntekijä vastaa tällöin vahingonkorvauksista yksin!

HUOM! Henkilön, joka vaatii vahingonkorvauksia, on riittävää haastaa vain työnantaja oikeuteen tilanteessa, jossa vahinko on syntynyt työntekijän toimiessa työtehtävissä.

Työntekijän ohella artikkelin tiedot soveltuva yksityiseen yrittäjään, joka tekee töitä toisen yrityksen lukuun ja jonka katsotaan olevan työntekijään rinnastettavassa asemassa. Samat periaatteet soveltuvat myös viran alaisena toimivaan työntekijään.

Lue myös OpusLexin artikkelikirjaston artikkeli ”Milloin työnantaja vastaa työnteki-jän aiheuttamasta vahingosta?”

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.