Työ ja virka

Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Julkaistu: 15.01.2021

Työsopimuslakiin sisältyy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaate. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Periaate koskee kaikkia työsuhdetta ja sen ehtoja koskevia työnantajan ratkaisuja. Periaate koskee myös esim. työnantajan antamia etuuksia ja työpaikalla noudatettavia käytäntöjä.

Tasapuolista kohtelua voidaan myös arvioida työsuhteen päättämistilanteessa. Esimerkkinä ovat tilanteet, joissa työnantaja ei ole soveltanut johdonmukaisesti käytäntöä varoitusten antamisesta ennen irtisanomista. Jos työnantaja antaa yhdelle työntekijälle varoituksen tietystä menettelystä, ei toista työntekijää voi erottaa ilman varoitusta samasta menettelystä.

Tasapuolinen kohtelu ei tarkoita, että jokaista työnantajan työntekijää kohdellaan samalla tavalla. Esimerkiksi työtehtävien erilainen sisältö, työntekijän koulutus tai työsuorituksen laatu voi olla hyväksyttävä perustelu erilaiselle kohtelulle. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan työntekijöiden erilainen kohtelu.

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Kysymys on tilanteista, joissa vertailtavat työsuhteet ovat muuten samanlaisia, siten että ainoana erotuksena on työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuus. Tästäkin on mahdollista poiketa asiallisella perusteella. Esimerkiksi työsuhteen pitkä kesto voi oikeuttaa tiettyihin erityisetuuksiin, jotka katsotaan hyväksyttäväksi. Työnantaja voi näin houkutella työntekijöitä sitoutumaan työnantajaan.

Periaatteena on, että työsuhteen oikeudet ja velvollisuudet ovat suhteutetaan lyhyempään työaikaan. Työsuhde-edun määrä voi siis määrä- tai osa-aikaisella työntekijällä olla vähempi, kunhan se on suhteessa työntekijän työmäärään. Puolittaista työaikaa tekevä voi saada puolet samanlaista työtä kokopäiväisesti tekevän työsuhde-edusta.

Edellä mainittujen työsopimuslain mukaisten velvoitteiden lisäksi on otettava huomioon yhdenvertaisuuslain vaatimukset työntekijöiden yhdenvertaiselle kohtelulle ja syrjinnän kiellolle, sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädetty syrjinnän kielto sukupuolen perusteella. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjimisen iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaate ikään kuin täydentää näiden lakien soveltamista.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Vuosiloman ansaintaperiaate

Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Lue artikkeli

Artikkelit

Uuden yhteistoimintalain tuomat muutokset

Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.

Lue artikkeli

Artikkelit

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lain näkökulmasta

Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.