Työ ja virka

Työsopimus vai ei?

Julkaistu: 02.01.2012

Milloin on kysymyksessä työsopimus ja milloin työtä tehdään esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä? Vastaus on työsopimuslaissa.

Rajanveto esimerkiksi työntekijän ja itsenäisen yrittäjän välillä on tärkeä siksi, että työntekijällä on monia sellaisia työlainsäädännön turvaamia oikeuksia, joita yrittäjänä toiselle työtä tekevällä ei ole. Keskeisin ero on, että työsuhdetyöhön sovelletaan työsopimuslakia, yrittäjätyöhön ei. Työsopimuslaki puolestaan tuo tullessaan työsuhdeturvan eli irtisanomissuojan. Työsuhteeseen liittyvät myös tapaturmavakuutus, työeläke, vuosiloma ja muut työntekijän oikeudet.

Työsopimuksen olennaiset tunnusmerkit työsopimuslain mukaan ovat:

  1. työn tekeminen; sopimus tarkoittaa työn tekemistä
  2. työnantajan lukuun; työn tulos kuuluu yritykselle
  3. palkkaa tai muuta vastiketta vastaan; palkaton työ (esim. talkootyö) ei ole työsopimuslain mukaista
  4. työnantajan johdon ja valvonnan alaisena sekä; työnantajalla on oltava oikeus määrätä työn sisältö, menetelmät, työajat jne.
  5. sopimuksen perusteella

Kun kaikki nämä tunnusmerkit täyttyvät, kysymyksessä on työsopimus, johon on pakottavasti sovellettava työsopimuslakia. Työsopimuksessa tai muutenkaan ei voida sopia, ettei työsuhteeseen sovellettaisi työsopimuslakia. Lakia ei voida kiertää esimerkiksi nimeämällä sopimus joksikin muuksi kuin työsopimukseksi, vaan tunnusmerkkien täyttyminen ratkaisee. Kun työnteko työsopimuksen mukaisesti on aloitettu, alkaa työsuhde.

Työsopimuslakia sovelletaan, vaikkei palkasta olisikaan erityisesti sovittu. Työ nimittäin oletetaan aina palkalliseksi, jollei muuta käy ilmi. Myös kotona tehtävään työhön voi soveltua työsopimuslaki. Esimerkiksi kotona työtä tekevät puhelinmyyjät tai tuote-edustajat voivat kuulua lain piiriin, jos vain työsuhteen ehdot täyttyvät.

Työntekijä, itsenäinen yrittäjä vai ystävänpalveluksen suorittaja?

Keskeisin kriteeri työsuhteen ja itsenäisen yrittäjän välillä on työnjohto- ja valvontaoikeuden olemassaolo. Itsenäinen yrittäjä suorittaa työn omalla riskillään ilman toimeksiantajan työnjohtoa tai valvontaa. Käytännössä työnantajan johto- ja valvontaoikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä esimerkiksi työntekijän työajoista ja työntekijä on muutenkin velvollinen noudattamaan työnantajan ohjeita ja määräyksiä työn suhteen. Käytännössä työnantaja ei useinkaan jatkuvasti johda ja valvo työntekoa, mutta olennaista on, että sillä on oikeus valvoa ja johtaa eli tosiasiassa määrätä.

Rajanveto työsopimuksen ja yrittäjätoiminnan välillä tehdään yksittäistapauksittain kokonaisharkinnan perusteella. Huomioon otetaan käytännössä myös se, onko osapuolten oman käsityksen mukaan kysymys työsuhteesta vai jostakin muusta.

Erityistilanteita

Työsopimuslakia ei sovelleta valtion virkamiehiin eikä kuntien viranhaltijoihin, vaan heille on omat lakinsa. Tavanomainen harrastustoiminta jää myös lain ulkopuolelle. Yleensä työsopimuslakia ei sovelleta myöskään pienimuotoiseen talkootyöhön.

Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole yhtiöön työsuhteessa, vaan hän on yhtiön toimielin. Siksi työsopimuslain määräyksiä ei sovelleta toimitusjohtajaan.

Sen sijaan perheenjäsenet ja sukulaiset voivat olla työsuhteessa keskenään. Tällöinkin on työsuhteen viiden edellytyksen täytyttävä. Erityisesti on sovittava työntekijälle maksettavasta palkasta, koska aviopuolisoiden toisilleen tekemä työ oletetaan lähtökohtaisesti vastikkeettomaksi.

Urheilijoiden pelaajasopimuksia on oikeuskäytännössä toisinaan pidetty työsopimuksina, mutta asia ratkeaa kunkin tapauksen erityispiirteiden mukaan.

Eri tulkinnat eri lakien mukaan

Epäselvässä tilanteessa eri viranomaiset tekevät omat ratkaisunsa työntekosopimuksen luonteesta. Toisen viranomaisen tulkinta ei sido toista viranomaista. Saattaa olla, että käräjäoikeus katsoo tietyn työntekosopimuksen työsuhteeksi mutta verottaja yrittäjätyöksi. Eläkevakuutusyhtiö voi katsoa, että kyseessä on työsuhde, mutta tapaturman sattuessa kyse ei olekaan työtapaturmalain tarkoittamasta työnteosta. Jos työntekosopimukseen liittyy sekä työsuhteelle että yrittäjätyölle ominaisia piirteitä, sen tulkintaa voi olla vaikeaa ennustaa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.