Työ ja virka

Työsuhde ja yhteistyökumppanuus

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Arvioitaessa henkilöyrittäjän ja työsuhteen välistä rajaa keskeisiä kysymyksiä ovat perinteisesti olleet toiminnan itsenäisyys ja vapaus sekä kyseisen henkilön taloudellinen sitoutuminen toimintaan. Arvioitavana on tällöin ollut esimerkiksi se, onko henkilö sijoittanut toimintaansa merkittävän määrän taloudellista panosta taikka sellaista osaamista tai ammattitaitoa, jolla on vastaava taloudellinen merkitys. Ratkaisevina kriteereinä yrittäjänä olemiselle pidetään ansiotarkoitusta, taloudellisen riskin olemassa oloa sekä toiminnan laajuutta, yleisyyttä, julkisuutta ja itsenäisyyttä.

Työoikeudellinen työntekijän ja yrittäjän rajanvetoarviointi lähtee liikkeelle työsopimusta koskevien kriteerien täyttymisestä. Tällöin harkitaan etupäässä sitä, tehdäänkö työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Kuitenkin arviointi tulee tehdä kokonaisuutena huomioon ottaen kaikki olosuhteet.

Arvioitaessa sitä, onko työ suoritettu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, on huomiota kiinnitetty muun muassa mahdollisuuteen valita itsenäisesti työsuorituksen aika ja paikka, onko henkilöllä ollut oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja useammalta taholta ja onko hänellä ollut myös oikeus kieltäytyä tehtävistä. Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuden kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla riittävää esimerkiksi työn melko yleinen ohjaus taikka pelkästään puitteiden asettaminen työn suorittamiselle. Mitä yleisempää tämä ohjaus on, sitä todennäköisemmin toimeksiannon suorittaminen on tämän kriteerin näkökulmasta yrittäjätyötä. Ohjaus –kriteerin käyttämistä vaikeuttaa se, että työsuhteessakaan valvonnan ei tarvitse olla yksityiskohtaista. Viime kädessä arvioitaessa työsopimuksen olemassa oloa joudutaan rajatapauksissa turvautumaan kokonaisarviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon paitsi työsuhteen tunnusmerkistön sisältämät puhtaasti oikeudelliset tekijät, myös työntekijäasemaan vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Nykyajan työelämässä on tavallista suorittaa toimeksiantoja ja ylimalkaan ostaa palveluja toisilta. Varsinkin myyntitoimintaa on siirretty perinteisiltä työntekijöiltä toimeksisaajille. Toimeksiannoissa usein muuttuu työn suorittajan asema. Tavallisimmin muutokset tapahtuvat työntekijästä yrittäjäksi. Muutoksia voi kuitenkin tapahtua myös toisin päin eli siten, että yrittäjäasemasta siirrytään työntekijäksi.

Työntekijän asema on käytännössä yleensä selvä, jos toimeksiantojen suorittaminen on osa tietyn toisen yhtiön toimintaa. Työntekijän ja yrittäjän välisessä rajanvedossa on usein kyse kokonaisarvioinnista, jossa yhteen sovitetaan eri suuntaan vaikuttavia sekä asiallisia että muodollisia seikkoja. Yrittäjäaseman puolesta voivat vaikuttaa esimerkiksi sopimuksen formulointi ja sanamuoto, provision määräytymistapa sekä konkreettisen valvonnan puuttuminen. Työntekijäaseman puolesta voivat vuorostaan samassa tapauksessa vaikuttaa esimerkiksi asianomaisen oma käsitys sekä toisen osapuolen käyttäytyminen (mm. suorittanut ennakonpidätykset sekä maksanut sosiaaliturvamaksut).

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työrauhavelvollisuus

Työehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Virkamiehen velvollisuudet

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan

Työsuhteessa palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Joskus työnteko estyy työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.