Työ ja virka

Työsuhde ja yhteistyökumppanuus

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Arvioitaessa henkilöyrittäjän ja työsuhteen välistä rajaa keskeisiä kysymyksiä ovat perinteisesti olleet toiminnan itsenäisyys ja vapaus sekä kyseisen henkilön taloudellinen sitoutuminen toimintaan. Arvioitavana on tällöin ollut esimerkiksi se, onko henkilö sijoittanut toimintaansa merkittävän määrän taloudellista panosta taikka sellaista osaamista tai ammattitaitoa, jolla on vastaava taloudellinen merkitys. Ratkaisevina kriteereinä yrittäjänä olemiselle pidetään ansiotarkoitusta, taloudellisen riskin olemassa oloa sekä toiminnan laajuutta, yleisyyttä, julkisuutta ja itsenäisyyttä.

Työoikeudellinen työntekijän ja yrittäjän rajanvetoarviointi lähtee liikkeelle työsopimusta koskevien kriteerien täyttymisestä. Tällöin harkitaan etupäässä sitä, tehdäänkö työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Kuitenkin arviointi tulee tehdä kokonaisuutena huomioon ottaen kaikki olosuhteet.

Arvioitaessa sitä, onko työ suoritettu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, on huomiota kiinnitetty muun muassa mahdollisuuteen valita itsenäisesti työsuorituksen aika ja paikka, onko henkilöllä ollut oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja useammalta taholta ja onko hänellä ollut myös oikeus kieltäytyä tehtävistä. Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuden kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla riittävää esimerkiksi työn melko yleinen ohjaus taikka pelkästään puitteiden asettaminen työn suorittamiselle. Mitä yleisempää tämä ohjaus on, sitä todennäköisemmin toimeksiannon suorittaminen on tämän kriteerin näkökulmasta yrittäjätyötä. Ohjaus –kriteerin käyttämistä vaikeuttaa se, että työsuhteessakaan valvonnan ei tarvitse olla yksityiskohtaista. Viime kädessä arvioitaessa työsopimuksen olemassa oloa joudutaan rajatapauksissa turvautumaan kokonaisarviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon paitsi työsuhteen tunnusmerkistön sisältämät puhtaasti oikeudelliset tekijät, myös työntekijäasemaan vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Nykyajan työelämässä on tavallista suorittaa toimeksiantoja ja ylimalkaan ostaa palveluja toisilta. Varsinkin myyntitoimintaa on siirretty perinteisiltä työntekijöiltä toimeksisaajille. Toimeksiannoissa usein muuttuu työn suorittajan asema. Tavallisimmin muutokset tapahtuvat työntekijästä yrittäjäksi. Muutoksia voi kuitenkin tapahtua myös toisin päin eli siten, että yrittäjäasemasta siirrytään työntekijäksi.

Työntekijän asema on käytännössä yleensä selvä, jos toimeksiantojen suorittaminen on osa tietyn toisen yhtiön toimintaa. Työntekijän ja yrittäjän välisessä rajanvedossa on usein kyse kokonaisarvioinnista, jossa yhteen sovitetaan eri suuntaan vaikuttavia sekä asiallisia että muodollisia seikkoja. Yrittäjäaseman puolesta voivat vaikuttaa esimerkiksi sopimuksen formulointi ja sanamuoto, provision määräytymistapa sekä konkreettisen valvonnan puuttuminen. Työntekijäaseman puolesta voivat vuorostaan samassa tapauksessa vaikuttaa esimerkiksi asianomaisen oma käsitys sekä toisen osapuolen käyttäytyminen (mm. suorittanut ennakonpidätykset sekä maksanut sosiaaliturvamaksut).

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.