Työ ja virka

Työsuhdeasunto

Julkaistu: 10.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Kontturi&Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Työsuhdeasunnolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella vuokralle annettua asuinhuoneistoa, johon työnantajalla on määräämisvalta vuokranantajana, yhteisön jäsenyyden tai osuuden perusteella taikka perustamansa säätiön tai vastaavan välityksellä. Vuokrasuhteessa vuokranantajana on työnantaja, joka voi omistaa vuokraamansa asunnon tai on voinut vuokrata asunnon kolmannelta työntekijäänsä varten.

Vuokranmaksutavalla on työntekijälle verotuksellista merkitystä. Jos työnantaja tarjoaa työsuhdeasunnon vastikkeettomana asuntoetuna, työntekijä maksaa veron asuntoedun arvosta. Asuntoetu lisätään näin normaalisti maksettavan palkan päälle. Verohallitus tekee vuosittain päätöksen verotuksessa noudatettavista luontaisetujen laskentaperusteista. Tavanomainen vuokrasuhde ei yleensä muodosta asuntoetua, vaikka asunto olisikin vuokrattu kolmannelta, jos työntekijä maksaa asunnostaan käypää vuokraa.

Työsuhdeasuntoa ei saa jälleenvuokrata ilman vuokranantajan lupaa, mutta työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa vuokraoikeus ei rajoita vuokralaisen oikeutta käyttää asuntoa yhteisenä asuntona puolisonsa, perheeseen kuuluvien lasten sekä lähisukulaisensa ja puolison lähisukulaisen kanssa, jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa.

Jos vuokralainen työ- tai virkasuhteen päätyttyä edelleen asuu työsuhdeasunnossa, vuokranantaja saa korottaa vuokran enintään niin suureksi kuin asumistukilain (408/75) nojalla on vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokrankorotuksesta vuokralaiselle kirjallisesti. Vuokralaiselle tehtävästä ilmoituksesta tulee käydä ilmi korotus, uusi vuokranmäärä ja korotuksen ajankohta. Vuokrankorotus voi astua voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan vuokranmaksukauden alusta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.