Työ ja virka

Työsuhdekeksinnöt

Julkaistu: 17.06.2022

Työsuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen. Lakia sovelletaan myös virkasuhteessa olevaan henkilöön, eli tilanteeseen, jossa keksintö on tehty virkasuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen virkasuhteeseen.

Työsuhdekeksintölain 1.3 §:n mukaan suomalaisen korkeakoulun palveluksessa olevan henkilön taikka Suomen Akatemian tutkimusvirassa olevan, suomalaisessa korkeakoulussa tutkimusta tekevän henkilön tässä ominaisuudessa tekemään keksintöön soveltuu erillinen laki: laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006, korkeakoulukeksintölaki).

Molemmat edellä mainitut lait, työsuhdekeksintölaki ja korkeakoulukeksintölaki, rakentuvat heikomman osapuolen eli työntekijän etujen huomioon ottamiseen sekä suojaamiseen. Molemmat lait sisältävät pakottavia säännöksiä, mutta eräistä asioista on mahdollista sopia osapuolten kesken. Tässä artikkelissa keskitytään työsuhdekeksintölain sääntelyyn.

Työsuhdekeksintölain 3 §:n mukaan työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus kuin muulla keksijällä, jollei kyseisessä laissa tai muussa laissa olevista säännöksistä muuta johdu. Kuitenkin myös työnantajan intressejä on suojattu. Jos työntekijä on tehnyt patentoitavissa olevan keksinnön työsuhteen yhteydessä, tulee työntekijän ilmoittaa työnantajalleen kirjallisesti aikomuksestaan hakea keksinnölleen patenttia. Samalla työntekijän tulee antaa sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan on toimittava neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan ja ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle, jos oikeus keksintöön halutaan työnantajalle.

Patenttilain (550/1967) sääntelyllä on merkitystä työsuhdekeksintöjen kohdalla. Patenttilain asettamien edellytysten mukaan patentilla suojattavissa olevalta keksinnöltä edellytetään, että se on uusi, eroaa aikaisemmin tunnetusta sekä on teollisesti sovellettavissa. Työsuhdekeksintölain 1.2 §:n mukaan patentilla suojattavana keksintönä pidetään myös keksintöä, johon työnantaja ottaa sellaisen oikeuden, joka rajoittaa työntekijän patentin saamista.

Työsuhdekeksintölain 6.2 §:n mukaan työntekijä saa hakea patenttia vasta kuukauden kuluttua työnantajalleen tekemästä kirjallisesta ilmoituksesta. Työnantajan vastauksesta riippumatta työntekijä voi hakea patenttia tämän kuukauden määräajan jälkeen.

Kun työnantaja ottaa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, työntekijällä on oikeus saada keksinnöstä työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvauksen määrään vaikuttavat mm. työnantajan oikeuden laajuus, keksinnön arvo, työsopimuksen ehdot ja työsuhteen muiden seikkojen merkitys keksimiseen. Korvauksesta ei ole mahdollista sopia ennen keksinnön tekemistä työntekijää sitovalla tavalla. Korvauksen määräytymisessä huomioon otettavista seikoista puolestaan voidaan sopia jo etukäteen.

 

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi. Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia työntekijältä, on työnantajalla tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus kuitata oma saatavansa suoraan työntekijän palkasta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. Lue oheisesta artikkelista tarkemmin aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Keskeistä liikkeen luovutuksessa on luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön identiteetin säilyminen, sillä muuten kyse ei voi olla työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Yritys tai sen luovutettava osa pysyy liikkeen luovutuksesta huolimatta samana.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.