Työ ja virka

Työttömyysturva palkansaajan ryhtyessä yrittäjäksi

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, aino.lehtonen@teperi-law.fi

Palkansaajasta yrittäjäksi

Työttömyysuhan alla olevat joutuvat yrittäjäksi siirtyessään myös pohtimaan sitä, miten yrittäjyys vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa jos aloitettava yritystoiminta ei onnistukaan.

Mikäli alkava yrittäjä täyttää työntekijänä työttömyysturvaehdot ja hän siirtyy työntekijäkassasta, yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta syntyy ns. jälkisuojaoikeus.

Mikäli henkilö ei ole ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista, hänellä on 14 kuukautta aikaa saada yritystoiminta kannattavaksi. Mikäli ennen määräajan päättymistä yritystoiminta lopetetaan, hän saa samat työttömyysedut yrittäjien työttömyyskassasta kuin olisi ollut entisen palkansaajakassan jäsen.

Mikäli työtön henkilö päättää ryhtyä yrittäjäksi, on hänellä mahdollisuus 18 kuukauden ajan katsoa lähteekö yritystoiminta suunnitellusti liikkeelle. Mikäli vastaus on ponnisteluista huolimatta kielteinen, saa hän yrittäjien työttömyyskassasta samat edut kuin hänellä olisi ollut jäljellä palkansaajakassasta.

Molemmat edut edellyttävät toteutuakseen, että siirto palkansaajakassasta tapahtuu kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämä määräaika on ehdoton.

Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 1.1.2010 kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Työntekijän tulee olla ennen työttömäksi jäämistä työssä 34 kk entisen 43 kk:n sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva paranee 1.1.2010 alkaen.

Yrittäjäperheenjäsen palkansaajana yhtiössä

Mikäli yrittäjän puoliso, joka ei omista yhtiöstä osaakaan, työskentelee työsuhteessa samassa yrityksessä, on hänen järjestettävä työttömyysturvansa yrittäjäkassan kanssa. Vaikka hän kuuluisi oman alansa ammattiliiton työttömyyskasaan, hän ei yritystoiminnan päättyessä tai työn vähentyessä saa palkansaajan kassasta korvausta.

Katso lisää:

Yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi tai www.ayt.fi

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.