Työ ja virka

Työtuntimäärän osalta määrittelemätön ns. nollatuntityösopimus / työtä tarjottaessa työsopimus

Julkaistu: 02.01.2012

Nollatuntityösopimukset ja työtä tarjottaessa työsopimukset ovat yleistyneet monilla aloilla. Työntekijän kannattaa huomioida, että esimerkiksi “noin 15 tuntia viikossa” työsopimus merkitsee, että työtunteja voi olla nolla tai määrittelemättömästi “noin” 15 tuntia viikossa. Kyseisenlaisen työsopimuksen tekeminen tarkoittaa, ettei työsopimuksessa sovita mitään minimiviikkotyötuntimäärästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei työnantajalla ole mitään velvollisuutta tarjota työtä, jos työvoimantarvetta ei ole.

Järjestelmä tuo joustoa työnantajapuolelle työvoimantarpeen vaihdellessa, mutta työntekijän kannalta sopimus hyvin epävarma. Työaikalainsäädäntö määrittelee työntekijöiden viikoittaiset/kuukausittaiset maksimityötuntimäärät. Minimituntimääristä ei ole olemassa säätelyä. Työtunnit määrittelemättömän työsopimuksen solminut työntekijä ei voi varmistua millään tavalla kuukauden miniansioitaan. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä, eikä maksaa palkkaa, jos työtä ei ole. Tästä syystä minimituntimäärästä sopiminen olisi työntekijän kannalta turvallinen ratkaisu, sillä se velvoittaa työnantajan tarjoamaan työtä vähintään sopimuksen mukaisen tuntimäärän.

Toistaiseksi voimassa oleva nollatuntityösopimus ja työtä tarjottaessa työsopimus saattaa johtaa epävarmaan tilanteeseen, jossa työsuhde on voimassa, mutta työtä ei kuitenkaan ole tarjolla. Työnantaja voi pitää kiinni sopimuksesta, jonka mukaan työntekijä on tarvittaessa hänen käytettävissään, vaikka töitä ei olisikaan tarjolla. Toisekseen nollatuntityösopimuksella työnantaja pystyy kiertämään työsopimuslain irtisanomisperusteet olemalla tarjoamatta työtä, jolloin työntekijä todennäköisesti irtisanoutuu itse voidakseen hankkia muun työpaikan.

Nollatuntityöntekijän työsuhdeturva konkretisoituu ainoastaan työsopimuslain asettamalla velvollisuudella tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Työnantajan on tarjottava töitä osa-aikaisille työntekijöille, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä niihin työtehtäviin, joissa on osa-aikaisia työntekijöitä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.