Työ ja virka

Vuosilomalain (18.3.2005/162) keskeiset kohdat

Julkaistu: 02.01.2012

Asianajaja Jari Kailiala, Asianajotoimisto Hölttä & Co Oy, jari.kailiala@holtta.fi

Viimeisin muutos 1.4.2005

  • Tarkoitus parantaa ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevien palkansaajien asemaa
  • Kaikki palvelussuhteessa tehty työ kerryttää vuosilomaetuuksia
  • Ensisijassa on annettava lomaa tai vapaata, lomakorvaus toissijainen
  • Oikeus saada vapaata, ellei ansaitse lomaa
  • Lisätty mahdollisuuksia sopia loman sijoittamisesta

Ketä laki koskee?

  • Yleislaki
  • Koskee sekä työsuhteisia (yksityinen ja julkinen sektori) että virkasuhteisia (valtio, kunta, kirkko)
  • Ei koske: merenkulun työsuhteet, tavanomainen harrastustoiminta, työsuhteen ulkopuoliset työntekijät (toimitusjohtajat, perhe- ja omaishoitajat, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa olevat)
  • Ei koske myöskään työtä, joka toiminnan luonteen vuoksi on vuosittain keskeytyneenä ja jossa oikeudet vastaavaan palkalliseen vapaaseen on turvattu valtakunnallisella tes:lla tai ves:lla, mm. opetushenkilöstö

Pakottavuus

  • Pakottavuus on lähtökohta, pakottavan säännöksen vastainen ehto on mitätön
  • Voi sopia toisin tes/ves tai työsopimuksessa laissa mainituilta kohdin
  • Työsopimuksessa toisin sovittavat asiat on mainittu laissa tyhjentävästi
  • (lähinnä etuuksien siirtäminen, vuosiloman jakaminen ja säästäminen)
  • Tes/ves; sopimisoikeus laajempi (30 §:n mukaiset asiat)

Loman ansaitseminen

  • Työ- tai virkasuhteen keston perusteella määräytyvä oikeus
  • 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, enimmillään loma siis 24 tai 30 arkipäivää
  • 2 päivää; jos työsuhde on alkanut myöhemmin kuin huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä
  • 2,5 päivää; työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti samaan työnantajaan vähintään vuoden
  • 3 päivää; valtion virkamiehet, joiden palvelusaika yhteensä 15 vuotta

Erityistilanteet

Yhdenjaksoisuus ei katkea: toistuvat peräkkäiset määräaikaiset, liikkeen luovutukset, uusi työantaja ja aikaisemmalla työnantajalla tai hänen lähipiirillään on määräysvalta
Yhdenjaksoisuus ei katkea, mutta ei lueta jatkumisaikaan: asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, siviilipalvelu.

  • Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä
  • Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3.
  • Täysi lomanmääräytymiskuukausi: kalenterikuukausi, jolta ansaitaan lomaa työssäolon tai siihen verrattavan poissaoloajan perusteella

14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöt

  • Valinta työsopimuksessa sovittujen työaikojen perusteella etukäteen
  • Kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää työskentelevät
  • Vähintään yhtenä kuukautena alle 14 päivää ja vähintään 35 tuntia työtä tekevät
  • Jos ei ole sovittu työajasta täsmällisesti, ansaintasääntö valitaan tehtyjen työpäivien ja –tuntien perusteella jälkikäteen lomanmääräytymisvuoden päättyessä

Työssäolon veroinen aika

  • Laissa on luettelo (7 §)
  • Poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan
  • Työajan tasaamispäivät (huom. rajoitukset)
  • Lomautus; 30 päivää, myös työviikkojen lyhentämiset, 6 kk:n jakso
  • Sairauspoissaolo; 75 päivää
  • Työsopimuslain mukaiset äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa, pakottavat perhesyyt

Lomapalkka

  • Kuukausi- ja viikkopalkkaiset, tämä palkka myös vuosiloman ajalta, luontaisedut vähentämättöminä
  • Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevälle muulle kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevälle lasketaan keskimääräinen päiväpalkka VL 11 §:n mukaan ja muutetaan lomapalkaksi kerrointaulukon avulla, huom. EK-SAK lomapalkkasopimus.
  • Loman osan palkkaa laskettaessa käytetään osa-ajan palkan laskentaa (ei jaeta enää 6:lla tai 25:lla)
  • Alle 14 päivää kalenterikuukaudessa työtä tekeville prosenttiperusteinen vuosilomapalkka
  • 9 %; alle vuoden pituinen työsuhde
  • 11,5 %; lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden kestänyt työsuhde

Oikeus vapaaseen

  • Kokonaisuudessaan lomanansaintasäännösten ulkopuolella olevat
  • Toistuvat määräaikaiset työsopimukset ilman oikeutta vuosilomaan
  • Kotityöntekijät
  • Työnantajan perheenjäsenen työsuhteessa
  • 2 arkipäivää kalenterikuukaudelta
  • Työntekijä päättää, pitääkö vapaata vai ei, ilmoitettava työnantajalle halukkuus ennen lomakauden alkua
  • Useita työnantajia, tulisi sopia samasta vapaa-ajankohdasta
  • Ajankohdasta sopiminen kuten vuosiloman osalta
  • Lomakorvaus vapaan ajalta (9 % tai 11,5 %)

Lomakorvaus

  • Työsuhteen päättyessä siltä ajalta, jolta työntekijä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta
  • Lomakorvauksen suuruus määräytyy soveltuvin osin lomapalkan laskentaa koskevien säännösten perusteella
  • Lomakorvauksen toissijaisuus

Milloin loma pidetään?

  • Työnantaja määrää ajankohdan
  • 24 päivää 2.5.-30.9., 6 päivää 1.10.-30.4.
  • Kausiluonteisessa työssä lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos aiheuttaa työssä olennaisia vaikeuksia toiminnalle
  • Yhdenjaksoisuus, vähintään 12 päivää
  • Työntekijää tulee kuulla, mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset, tasapuolisuus
  • Ilmoitettava kuukautta tai viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista ja ilmoitus on sitova. Ei siis oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai siirtää, vahingonkorvausvelvollisuus.

Vuosiloman antaminen

Työnantajan määräämä

Kesäloma kausiluontoisessa työssä

Sopimalla

  • yhdenjaksoisen loman vähimmäispituus 12 arkipäivää

Muiden poissaolojen samanaikaisuus

  • Työkyvyttömyys; siirto työntekijän pyynnöstä
  • Vanhempain- ja hoitovapaan ajalle voi sijoittaa vuosiloman (ei äitiys- ja isyysvapaa)
  • Vuosiloma kuluu lakon aikana, jos loma alkanut ennen lakkoa
  • Vuosiloma voidaan määrätä irtisanomisajalle
  • Lomautus ei estä vuosiloman antamista
  • Osa-aikatyö; vuosiloma myös vapaajaksolle
  • Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomaa ei voi määrätä, niin, että lomapäivä sattuu työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi

Sopimukset etuuksien tai ajankohdan siirtämisestä ja jakamisesta

  • Uudestaan saman työnantajan palvelukseen; voi sopia vuosilomaetuuksien siirtämisestä
  • Vuosiloman jakaminen: 12 arkipäivää ylittävä osa yhdessä tai useammassa jaksossa, 24 arkipäivää ylittävä osa lyhennettynä työaikana
  • Vuosiloman siirtäminen: kalenterivuoden alku, jolle lomakausi sijoittuu – seuraavan vuoden lomakauden alku (2.5.) ja 12 päivää ylittävä osa viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.)

Vuosiloman säästäminen

  • Oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa
  • Neuvoteltava työnantajan kanssa, kun työantaja kuulee loman ajankohdasta
  • Työntekijä päättää, minä kalenterivuonna säästetty osa pidetään, tarkempi ajankohta sovitaan tai työntekijä ilmoittaa viimeistään 4 kk ennen
  • Myös toinen viikko voidaan säästää, jos päästään sopimukseen
  • Säästövapaan palkka kuten vuosilomapalkka

Kanneaika

  • Työsuhteen kestäessä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava
  • Työsuhteen päättyessä kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä
  • Työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuva lakisääteistää pidempi loma, työsopimuslain mukaan eli viiden vuoden kuluessa

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.