Työ ja virka

Yrittäjän työttömyysturvasta

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy aino.lehtonen@teperi-law.fi

Yrittäjien työttömyyskassat (SYT ja AYT)

Perinteisesti on ajateltu, että yrittäjä pärjää omillaan, eikä hän tarvitse yhteiskunnan apua selvitäkseen elämän karikoista. Viime vuosikymmenen lama on onneksi tuonut hieman muutosta tähän ajatteluun. Pakollisia yrittäjän eläkemaksuja ei aina enää pidetä yrittäjien keskuudessa rangaistuksena, ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yrittäjien työttömyyskassat saavat koko ajan uusia jäseniä.

Yrittäjän työttömyysturva on kalliimpaa kuin palkansaajan vastaava turva, mutta siitä huolimatta vuonna 1995 perustettujen työttömyyskassojen jäsenmäärät kasvavat koko ajan. Suomessa on yrittäjille tarkoitettuja työttömyyskassoja kaksi: Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Kassojen tarjoama työttömyysturva on lailla määrätty ja samansisältöistä.

Kuka pääsee kassan jäseneksi

Pääsääntöisesti kassanjäseneksi pääsee YEL tai TEL vakuutettu yrittäjä, joka omistaa vähintään 15 prosenttia yrityksestä ja työskentelee siinä johtavassa asemassa.

Maksettavan työttömyysturvan suuruus määräytyy pääsääntöisesti yrittäjän itse määräämän YEL-tulon mukaan. Maksu on määrältään 2-3,5 prosenttia ilmoitetusta tulosta. Kassanjäsenenä on pääsääntöisesti oltava kaksi vuotta ennen kuin työttömyyskorvausta maksetaan.

Koska yrittäjä on työtön

Yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon heti yritystoiminnan päätyttyä tai keskeydyttyä. Yritys toiminta päättyy jos yritys asetetaan konkurssiin tai myydään kokonaan. Myös silloin yrittäjä jää työttömäksi kun hän myy osuutensa yrityksestä ja samalla lopettaa työskentelyn. Myös vapaaehtoinen yritystoiminnan päättäminen esim. selvitystilan kautta on hyväksyttävä tapa lopettaa yritystoiminta ja päästä työttömyyskorvauksen piiriin.

Joissain tilanteissa yrityksen toiminnan keskeytyminen riittää, tällöin keskeytymisen on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti ainakin neljä kuukautta.

Katso lisää: Työttömyysturva palkansaajan ryhtyessä yrittäjäksi

www.syt.fi tai www.ayt.fi

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Varoitus työsuhteessa

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Lue artikkeli

Artikkelit

Joustotyöaika

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan uudenlaisen työaikamuodon: joustotyöajan. Työantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Lue artikkeli

Artikkelit

Whistleblower direktiivi

Vuonna 2019 EU hyväksyi ns. Whistleblower-direktiivin. Direktiivin tarkoituksena on luoda tehokkaat kanavat EU-oikeuden rikkomuksista ilmoittamiselle, suojata ilmiantajaa ilmiannettavan organisaation vastatoimilta ja kouluttaa julkisia toimijoita ilmiantotapausten käsittelyssä. Direktiivin velvoittaa organisaatiot luomaan tehokkaat sisäiset kanavat ilmiantamiselle.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.