2017

Hovioikeus velvoitti rahdinkuljettajan korvaamaan murto-osan aiheuttamastaan vahingosta

Julkaistu: 21.07.2017

Asian tausta

Lääkeyhtiö O Oy ja rahdinkuljettaja PT Oy olivat tehneet kuljetussopimuksen lääkkeiden kuljetuksista. PT Oy kuljetti O Oy:n erilaisia lääkkeitä lämpötilasäädetyssä peräkärryssä. Vetoauto oli kuljetuksessa vaihdettu toiseen autoon. Kuljetustehtävän vastaanottanut kuljettaja oli käynnistänyt peräkärryn kylmälaitteet, jolloin lämpötila oli laskenut alle kuljetussopimuksessa sovitun kuljetuslämpötilan. Lääkkeet oli matkan aikana kuljetettu pakkasasteissa ja tulleet tämän vuoksi myyntikelvottomiksi. O Oy on siirtänyt oikeutensa hakea vahingonkorvausta rahdinkuljettajalta vakuutusyhtiö H:lle.

Vakuutusyhtiö H vaati, että PT Oy velvoitetaan maksamaan sille tiekuljetussopimuslain mukaisena vahingonkorvauksena tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta 53.333,63 euroa ja toissijaisesti tiekuljetussopimuslain 32 §:n mukaisesti rajoitettuna vahingonkorvauksena 2.260 euroa sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

PT Oy myönsi vakuutusyhtiö H:n toissijaisen vaatimuksen oikeaksi, mutta kiisti ensisijaisen vaatimuksen. Vastaaja oli menetellyt huolellisesti eikä kuljettaja ollut toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Kysymyksessä oli ollut kuljettajan inhimillinen erehdys. Kuljettajan erehdystä oli tiekuljetussopimuslain mukaan pidettävä enintään tavallisena huolimattomuutena.

                                                       

Käräjäoikeus

Käräjäoikeus katsoi, että sopimuksessa yksityiskohtaisesti määritellyn rikkomisella aiheutettu vahinko on katsottava tahallisesti aiheutetuksi. Käräjäoikeus totesi myös, että kuljetustehtävässä ei käytetty kuljetussopimuksenmukaisia lämpötilan seurantajärjestelmiä.

Käräjäoikeus velvoitti PT Oy:n suorittamaan vahingonkorvaukseksi kuljetussopimuksen sopimusrikkomuksesta vakuutusyhtiö H:lle 50.000 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 10.509 euroa viivästyskorkoineen.

 

Hovioikeus

Hovioikeuden ratkaistavana on ensiksi kysymys siitä, onko PT Oy aiheuttanut vahingon tahallaan tai törkeällä tuottamuksellaan ja siten menettänyt tiekuljetussopimuslain 38 §:n mukaan oikeuden vedota vastuutaan rajoittavaan tiekuljetussopimuslain 32 §:ään.

Vakuutusyhtiö katsoi PT Oy:n kuljettajan tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden ilmenevän siinä, että kuljettaja oli käynnistänyt tarpeettomasti perävaunun kylmälaitteen eikä ollut reagoinut siihen, ettei perävaunun kuljetuslämpötilaa ollut voinut seurata hytistä. Lisäksi hän oli laiminlyönyt saamansa ohjeistuksen mukaan tarkistaa kuormatilan lämpötilan puolen tunnin väliajoin.

Kuorma-auton kuljettaja C kertoi, että hän oli ottaessaan kuorman haltuunsa ja tehdessään ajoon liittyviä valmistelutoimenpiteitä kytkenyt kuormatilan jäähdytysjärjestelmän päälle tarkastamatta, mihin lämpötilaan se oli säädetty, ja lähtenyt ajamaan kohti määränpäätään. C oli halunnut toimia tarkasti, minkä vuoksi hän oli kytkenyt jäähdytysjärjestelmän päälle varmistaakseen oikean lämpötilan, vaikka ulkolämpötila ei olisi edellyttänyt päälle kytkemistä. C oli tällöin ajatellut, että edellinen kuljettaja oli säätänyt jäähdytysjärjestelmän oikeaan lämpötilaan. C kertoi, että hän oli loukannut aiemmin samana päivänä sormensa ja kiputilan vuoksi hänen ajatuksensa olivat olleet muualla. Hän oli halunnut päästä nopeasti määränpäähän, mikä oli saattanut olla syynä siihen, ettei hän ollut noudattanut ohjetta pysähtyä tarkistamaan kuormatilan lämpötila, vaikka se ei ollut näkynyt hytin seurantalaitteesta. C ei osannut kertoa, miksi vetoautossa näkyvä lämpötilan seurantajärjestelmä ei toiminut.

Hovioikeus katsoi C:n uskottavan kertomuksen perusteella näytetyksi, että hän oli pyrkinyt toimimaan huolellisesti ja ettei hän ollut tahallaan menetellyt siten, että kuljetuslämpötila oli päässyt liian alhaiseksi.

C:n on perehdytyksen saaneena kuljettajana täytynyt olla tietoinen oikean lämpötilan ja sitä koskevan ohjeistuksen merkityksestä lääkkeiden kuljetuksessa. Tästä huolimatta hän on käynnistettyään perävaunun kylmälaitteen laiminlyönyt varmistua oikeasta lämpötilasta. Käynnistämällä kylmälaitteen C on kuitenkin pyrkinyt nimenomaan varmistautumaan kuljetuksen oikeasta lämpötilasta, vaikka ulkolämpötila ei sitä välttämättä olisi edellyttänyt. C osoitti sitä vastoin huolimattomuutta siinä, että hän ei jäänyt seuraamaan auton ulkopuolella olevasta kylmälaitteen lämpömittarista lämpötilan asettumista oikeaan lämpötilaan. Tähän laiminlyöntiin on osaltaan vaikuttanut hänen oletuksensa siitä, että samaa lääkerahtia kuljettanut edellinen kuljettaja oli säätänyt perävaunun kylmälaitteen oikeaan lämpötilaan.

C on edellä todetun lisäksi laiminlyönyt kuormakorin kuljetuslämpötilan jatkuvan seurannan ohjaamossa tai auton ulkopuolella olevasta mittareista. Seurannan laiminlyönti lisäsi rahdin vahingoittumisriskiä, mutta huomioon ottaen suhteellisen lyhyt ajomatka ja lääkkeiden kuljettamiselle otollinen ulkolämpötila riski ei ole ollut erityisen merkittävä.

C:n huolimattomuuden astetta arvioitaessa oli otettava huomioon, että tiekuljetussopimuslain 38 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lähellä tahallisuutta olevaa piittaamatonta riskinottoa. C toimi huolimattomasti laiminlyödessään eri tavoin lämpötilan seurannan. Laiminlyöntejä oli useampia ja ne seurasivat toisiaan. Yhdenkin laiminlyönnin pois jääminen olisi estänyt vahingon aiheutumisen. Laiminlyönnit eivät kuitenkaan yhdessäkään osoittaneet C:n halunneen ottaa tietoisesti riskiä rahdin vahingoittumisesta vaan kysymys on ollut enemminkin tarkkaavaisuuden herpaantumisesta, mihin on saattanut vaikuttaa myös terveydelliset seikat. Vaikka edellä todetusti C:n on täytynyt olla tietoinen lämpötilan merkityksestä ja sitä koskevista ohjeista, hänen laiminlyöntinsä eivät ilmennä niin vakavaa piittaamattomuutta, että hänen huolimattomuutensa olisi katsottava törkeäksi.

PT Oy:n ei näytetty aiheuttaneen vahinkoa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan. Yhtiö voi siten vedota tiekuljetussopimuslain 32 §:ssä säädettyyn vastuun rajoitukseen. Asian näin päättyessä ja kun PT Oy on myöntänyt vakuutusyhtiön toissijaisen vaatimuksen oikeaksi, ei ole tarpeen erikseen tutkia sitä, onko aiheutunut vahinko myönnettyä määrää suurempi. PT Oy:n on korvattava vakuutusyhtiölle oikeaksi myöntämänsä tiekuljetussopimuslain 32 §:n 2 momentin mukaan laskettu määrä 2.260 euroa korkoineen.

Vakuutusyhtiö on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan PT Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa.

 

Tuomion koonaisuudessaan löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Uutiset

Valtakunnansyyttäjä tuomittiin sakkorangaistukseen

Korkein oikeus (KKO) on tuominnut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoa vastaavaan 1720 euron sakkorangaistukseen. Nissisen katsottiin rikkoneen virkavelvollisuuttaan, kun hän osallistui käsittelyyn ja päätöksentekoon eräissä Valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) koulutushankinta-asioissa.

Lue uutinen

Uutiset

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille

Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen aluehallintovirastoilta sekä kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Laki on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä tänään.

Lue uutinen

Uutiset

Lainsäädäntöä uudistetaan arvopapereita koskevien esitteiden sääntelyn osalta

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi arvopaperimarkkinalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys koskee arvopapereista julkaistavaa esitettä, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle tai niitä otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla.

Lue uutinen

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.