Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeliOikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.
Lue artikkeliJo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.
Lue artikkeliVuoden 2016 alussa voimaan astunut isyyslaki säätelee isyyden määräytymistä. Isyys voi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voidaan vahvistaa viranomaisen päätöksellä. Useimmissa tapauksissa isyys todetaan avioliiton perusteella tai mies tunnustaa isyytensä. Viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi on ns. isyyskanne eli kanteen nostaminen isyyden vahvistamiseksi, jota tässä ei käsitellä. Oikeudellisesti lapsen isyys tuo miehelle elatusvelvollisuuden ja mahdollisuuden lapsen huoltajuuteen ja tapaamiseen. Lapselle taas syntyy perintöoikeus isäänsä kohtaan.
Lue artikkeliPerintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.
Lue artikkeliOsituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot.
Lue artikkeliPerintökaaren mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivat he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopumisen tulee tapahtua kirjallisesti.
Lue artikkeliVoiko oma omaisuus joutua ulosmittauksen kohteeksi, jos omaisuuden toinen omistaja joutuu ulosottoon. Vastaus on kyllä, yhteisomistuksessa oleva omaisuus voidaan ulosmitata. Ulosottokaaressa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jotka tulee täyttää, jotta yhteisomistusesine voidaan ulosmitata. Yhteisomistusesineellä tarkoitetaan määräosin omistettua kiinteistöä tai irtainta esinettä.
Lue artikkeli