Rikos

Hätävarjelu

Julkaistu: 16.08.2020
Julkaistu 16.8.2020

Tarvittaessa jokaisella on oikeus puolustaa itseään jopa voimakeinoin. Hätävarjelu tarkoittaa aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellista puolustustekoa. Hätävarjelu ei saa ylittää sitä mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, ottaen huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelu on ns. oikeuttamisperuste, joka sallii henkilön toimimisen tavalla, joka muuten katsottaisiin oikeudenvastaiseksi.

Hätävarjelun kohtuullisuuden arviointi edellyttää teon suhteuttamista siihen mitä sillä puolustettiin. Esimerkiksi vähäarvoisen omaisuusedun puolustamiseksi ei voi käyttää vakavaa väkivaltaa. Hätävarjeluna tehty puolustus ei kuitenkaan tarvitse olla juuri samalla tasolla kuin hyökkäys, vaan esim. ruumiillista koskemattomuutta puolustaessa voidaan käyttää vakavampaa väkivaltaa kuin mitä hyökkääjä käyttää.

Arvioinnissa tulee ottaa myös huomioon hyökkääjän ja puolustajan henkilöt ja esim. mahdolliset fyysiset erot. Jos hyökkääjä on lapsi tai ymmärrystä vailla oleva henkilö, voidaan puolustajalta odottaa pidättäytyväisempää asennetta. Hätävarjelu on ensisijaisesti yksilön perusoikeuksien, kuten fyysisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi tarkoitettu. Hätävarjelu voi kuitenkin tulla myös kyseeseen muiden oikeushyvien kuten omaisuuden tai jopa kunnian puolustamiseksi. Näitäkin puolustaessa tulee kuitenkin muistaa suhteellisuus. Vain äärettömän harvoin kunniaa voidaan puolustaa hyväksyttävästi voimakeinoilla.

Hätävarjelu tulee kyseeseen, kun uhan alaiset oikeushyvät ovat välittömässä vaarassa. Pelkkä uhkaus ei riitä, ellei olosuhteista voida päätellä, että uhkaus tullaan toteuttamaan heti. Oikeus hätävarjeluun kestää niin kauan kuin hyökkäys jatkuu tai niin kauan kuin hyökkääjän käyttäytymisestä voi päätellä uuden hyökkäyksen uhkaavan. Hätävarjelussa ei välttämättä tarvitse olla kyse itsensä puolustamisesta, vaan se antaa myös mahdollisuuden puolustaa kolmatta henkilöä.

Jos puolustuksessa ylitetään hätävarjelun rajat, on kyse hätävarjelun liioittelusta. Hätävarjelun liioittelussa käytetään liikaa voimaan hyökkäykseen nähden, aloitetaan hätävarjelu liian aikaisin tai sitä jatketaan liian pitkään. Puolustaja on kuitenkin tässäkin tilanteessa rangaistusvastuusta vapaa, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei puolustajalta kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Tilanteen aiheuttamat tuntemukset voivat alentaa puolustajan kykyä säädellä käyttäytymistään siinä määrin, että hätävarjelun liioittelu katsotaan anteeksiannettavaksi. Hätävarjelun kaltaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon rangaistuksen lievennysperusteena, vaikka katsottaisiin että puolustajan toiminta on muuten ollut moitittavaa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon on oltava tahallista. Vaatimus tahallisuudesta edellyttää sitä, että avunantajan on oltava riittävässä määrin tietoinen tekeillä olevasta tai tulevasta rikoksesta. Avunantajan on oltava tietoinen oman teon merkityksestä rikoksen toteuttamiselle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa yllyttäjä vaikuttaa rikoksentekijään siten, että tämä päättää tehdä rikoksen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.