Rikos

Artikkelit - Rikos

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Mitä eroa on varkaudella, käyttövarkaudella ja luvattomalla käytöllä?

Rikoslain 28 luvussa säädetään varkaudesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja luvattomasta käytöstä. Nämä rikokset ovat melko samankaltaisia, joten on syytä käsitellä niitä erottavia tekijöitä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Rikoslain mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Rikoksen yrittäminen on rangaistavaa, jos tietyn rikoksen kohdalla on näin erikseen säädetty. Esimerkiksi varkautta koskevassa rikoslain pykälässä lukee ”Yritys on rangaistava”. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Missä tilanteissa poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Poliisilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa poliisimiehellä on oikeus käyttää voimakeinoja. Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi...

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Itseapu

Lähtökohtaisesti rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava toimivaltaisen viranomaisen apuun. Laki kuitenkin sallii toimet omaisuuden takaisin hankkimiseksi tietyissä tapauksissa. Tätä oikeutta kutsutaan itseavuksi ja siitä säädetään pakkokeinolaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Syyttämättäjättämispäätös

Poliisin suoritettua esitutkinnan rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos nämä edellytykset eivät täyty, on syyttäjän tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Kiinniottaminen poliisin toimesta ja yleinen kiinniotto-oikeus

Kiinniottamisella tarkoitetaan rikoksesta epäillyn lyhytaikaista vapaudenriistoa. Poliisimiehellä on kiinniotto oikeus verekseltään tai pakenemasta tavattuja rikoksista epäiltyjä kohtaan, sekä pidätettäväksi tai vangituksi määrättyjä rikoksista epäiltyjä kohtaan.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Hätävarjelu

Tarvittaessa jokaisella on oikeus puolustaa itseään jopa voimakeinoin. Hätävarjelu tarkoittaa aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellista puolustustekoa. Hätävarjelu ei saa ylittää sitä mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, ottaen huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Lue artikkeli