Rikos

Artikkelit - Rikos

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Rikoslain 21 luvun 13 §:ssä säädetään vaaran aiheuttamisesta. Pykälän mukaan vaaran aiheuttamiseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaaran aiheuttamista yleisesti sekä tilanteita, joissa vaaran aiheuttamista koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Kunnianloukkaus

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Liikesalaisuudet ovat nimenomaan sellaista tietoa, jonka leviämistä ulkopuolisille halutaan estää. Rikoslain 30 luvussa säädetään elinkeinorikoksista: Yksi tämän luvun alaisista rikoksista on yritysvakoilu.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset

Rikoksen selvittämisen sekä oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi esitutkintaviranomaisten käytössä on erilaisia pakkokeinoja, joista säädetään pakkokeinolaissa. Esitutkintaviranomaisen käytössä olevista erilaisista pakkokeinoista voidaan mainita paikkaan kohdistuvat etsinnät. Pakkokeinolain mukaisia paikkaan kohdistuvia etsintöjä ovat yleinen kotietsintä, erityinen kotietsintä sekä paikanetsintä. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena on yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään syyllisyytensä selvittämistä. Itsekriminointisuojan on katsottu sisältävän syyttömyysolettaman, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä tai syytettyä on kohdeltava syyttömänä niin kauan, kunnes hänet on tuomiolla julistettu syylliseksi.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Kotirauhan rikkominen

Jokaisella on oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauha on jokaiselle perustuslaissa taattu oikeus. Kotirauhan rikkomisesta säädetään rikoslaissa.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Mitä eroa on virallisen syytteen alaisilla rikoksilla ja asianomistajarikoksilla?

Tässä artikkelissa tarkastellaan miten virallisen syytteen alaiset rikokset ja asianomistajarikokset eroavat toisistaan.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Pakkotila

Rikoslain 4 luvun 5 §:ssä säädetään pakkotilasta. Pakkotila voidaan määritellä poikkeustilanteeksi, jossa pelastetaan oikeudellisesti suojattu etu välittömältä vaaralta uhraamalla jokin toinen oikeudellinen etu.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Lue artikkeli

Artikkelit - Rikos

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas varkaudessa kyse on toisen hallusta anastamisesta.

Lue artikkeli